Preferenssi

Historiaa ja taustatietoa

Preferenssi (toinen kirjoitusasu: preferanssi) on erittäin suosittu korttipeli Venäjällä. Se tuli Venäjälle 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla se nousi merkittäväksi peliksi vistin rinnalle. Vint syntyi preferenssin ja vistin risteytyksenä. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa tapahtui merkittävää kehitystä korttipeleissä. 1900-luvun puoliväliin mennessä vint, joka oli aikaisemmin uhannut preferenssiä, kuoli ja näin preferenssi nousi uuteen suosioon.

1900-luvun puoliväliin mennessä oli syntynyt kaksi eri sääntöversiota preferenssistä: sotshilainen ja klassinen. Tämän jälkeen tulivat vielä rostovilainen ja leningradilainen versio pelistä ja nämä kaikki versiot vaikuttivat toisiinsa.

Yhtä ainoaa oikeaa versiota preferenssistä ei ole. Yritän ensin selittää sotshilaisen version pistelaskun ja mahdollisesti myöhemmin lisätä muiden versioiden säännöt. Sivuillani esitetyt säännöt ovat vielä keskeneräiset ja toivoisinkin preferenssin harrastajilta yhteydenottoja lisätietojen saamiseksi pelistä.

Preferenssin on sanottu olleen neuvosto-älymystön peli. Toisaalta preferenssiä pelataan ajanvietteenä niin junissa, hiekkarannoilla kuin erilaisissa kilpailuissakin. Pelistä on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja siihen liittyy erilaisia anekdootteja. Preferenssiä on haukuttu "lasten bridgeksi", mutta toisaalta sitä ovat pelanneet myös kuuluisat shakin pelaajat, joten kyllä pelissä haastettakin riittää.

Venäläinen preferenssi on jäänyt lännessä varsin tuntemattomaksi eikä peliä ole tietääkseni mainittu suomalaisissa korttipelikirjoissa. Siksi päätin kirjoittaa nämä säännöt kotisivuilleni. Toivottavasti preferenssi löytää uusia harrastajia Suomestakin.

Yleistä

Preferenssi on bridgeä muistuttava tarjoustikkipeli kolmelle pelaajalle. Preferenssi edustaa kolmen hengen korttipelien ehdotonta eliittiä ja tarjoaa hyvät taktikointimahdollisuudet. Pelistä on myös sääntömuunnelmia eri pelaajamäärille. Tässä on selitetty kolmen hengen peli.

Preferenssin lajit

Preferenssistä on ainakin neljä lähinnä pistelaskultaan toisistaan eroavaa lajia.

Sotshilainen preferenssi

Tämä versio on kaikkein vähiten uhkapelimaisin, ts. rangaistuspisteet ovat pienet. Sotshilainen muunnelma on hyvin suosittu teknisesti koulutettujen ihmisten keskuudessa, koska tämä versio tarjoaa hyvät mahdollisuudet laskelmointiin. Nämä sivut kuvaavat sotshilaisen preferenssin.

Klassinen preferenssi

Tämä versio on opiskelijoiden ja nuorison keskuudessa varsin suosittu. Siinä on hieman uhkapelimaisempi luonne kuin sotshilaisessa preferenssissä.

Leningradilainen preferenssi

Tässä versiossa on kaikkein suurimmat rangaistukset epäonnistuneista tarjouksista.

Rostovilainen preferenssi

Tämä versio on lisännyt suosiotaan. Rostovin versiossa ympäripassauksen pistelasku on erilainen kuin muissa versioissa.

Pelaajat

Kolme pelaajaa, joista yhdestä tulee pelinviejä ja toiset pelaavat häntä vastaan. Ympäripassauksessa kaikki pelaavat toisiaan vastaan.

Tavoite

Voittaa tarjouskilpa, jossa pelaaja lupaa ottaa vähintään tietyn määrän tikkejä tietyllä valtilla. Tämän jälkeen tarjouskilvan voittajasta tulee pelinviejä ja hän pyrkii pitämään tarjouksensa. Vastustajat voivat vistata eli luvata ottaa tietyn määrän jäljellejääneistä tikeistä. Jos vastustajat pystyvät estämään pelinviejää saamasta lupaamaansa määrää tikkejä, pelinviejä saa rangaistuspisteitä.

Maiden arvojärjestys

Preferenssissä on sama vanha maiden arvojärjestys kuin vint-pelissäkin. Alimmasta ylimpään: pata, risti, ruutu, hertta ja valtiton peli.

Jako

Preferenssissä käytetään 32 kortin pakkaa, joka muodostetaan tavallisesta pakasta poistamalla kortit 2-6. Maiden sisäinen arvojärjestys on normaali eli ässät ovat korkeimpia kortteja.

Jakaja jakaa kortit kahden kortin erissä kullekin pelaajalle ja jossakin välissä lisäksi kaksi korttia leskeksi nurinpäin pöydälle. Kahta viimeistä korttia ei kuitenkaan saa valita leskeen. Näin kullekin pelaajalle tulee 10 korttia ja leskeen kaksi korttia.

Jakovuoro siirtyy myötäpäivään, mutta nk. ympäripassauksessa jakovuoro voi myös jäädä enintään kolmeksi jaoksi samalle pelaajalle.

Yleistä tarjoamisesta

Tarjoaminen preferenssissä on hyvin samanlaista kuin bridgessä. Erojakin tosin löytyy. Toisin kuin bridgessä etumies aloittaa tarjoamisen ja jos pelaaja sanoo "pas" hän ei voi enää osallistua tarjoamiseen.

Preferenssin tarjoukset

Taulukossa preferenssin tarjousvaihtoehdot. Kuusi pataa on alin tarjous, kuusi ristiä toiseksi alin tarjous. Seitsemän pataa puolestaan on arvokkaampi kuin kuusi ilman valttia. Misääritarjoukset asettuvat seitsemän-kahdeksan ja kahdeksan-yhdeksän tarjousten väliin. Misääritarjousta ei voi muuttaa tikkitarjoukseksi ja vastaavasti tikkitarjouksen tehnyt ei voi muuttaa tarjoustaan misääriksi.

Tarjoukset pata risti ruutu hertta ilman valttia
kuusi alin 2. alin      
seitsemän          
misääri  
kahdeksan          
misääri ilman leskeä  
yhdeksän          
kymmenen          
preferenssi ylin ylin ylin ylin ylin

Kuuden tasolla olevat tarjoukset voidaan lausua yksinkertaisesti "pata", "risti" jne. Korkeammat tarjoukset sanotaan esim. "seitsemän ruutua".

Numero kertoo luvattujen tikkien lukumäärän ja maa puolestaan valttimaan. "Ilman valttia" -pelissä pyritään ottamaan luvattu määrä tikkejä ilman valttimaata. Bridge-termiä sangi ei tulisi käyttää preferenssin yhteydessä valtittomasta pelistä puhuttaessa.

Misäärissä pelaaja lupaa olla ottamatta yhtä ainoatakaan tikkiä. Jo yhden tikin ottaminen tietää pelin epäonnistumista. Misääri ilman leskeä on vielä astetta vaikeampi, koska pelinviejä ei saa käyttää leskessä olevia kortteja apunaan.

Preferenssi-tarjouksessa tavoitteena on kaikkien tikkien saaminen ilman valttia. Tämä tarjous voidaan tehdä vasta lesken ottamisen jälkeen. Tarjous on hyvin harvinainen, pelaajien tulee ennen peliä sopia, käytetäänkö tätä tarjousta lainkaan. Pelaaja, joka on tarjonnut preferenssin, lupaa ottaa kaikki tikit 12 kortilla (mukaanlukien leskestä otetut kortit). Preferenssiksi voidaan kutsua kättä, jossa on kustakin maasta kolme korkeinta korttia (ässä, kuningas ja kuningatar).

"Tässä" -tarjous

Kun yksi pelaajista on luopunut tarjouskilvasta sanomalla "pas", on etumiehellä oikeus käyttää tarjousta "tässä", joka tarkoittaa vastustajan tarjouksen ottamista omiin nimiin. Etumiehellä on siis mahdollisuus varastaa vastustajan tarjous. Jos etumies ei käytä mahdollisuuttaan tähän tarjoukseen, vaan korottaa tarjoustaan, mahdollisuus "tässä"-tarjoukseen siirtyy toiselle tarjouskilvassa mukana olevalle pelaajalle.

  1. esimerkki:
Kierros Länsi Pohjoinen Itä
1 pata pas risti
2 tässä - ruutu
3 tässä - pas
  1. esimerkki
Kierros Länsi Pohjoinen Itä
1 pata risti ruutu
2 hertta ilman valttia seitsemän pataa
3 seitsemän ristiä pas seitsemän ruutua
4 seitsemän herttaa (olisi voinut sanoa "tässä") - tässä (koska länsi ei käyttänyt oikeuttaan)
5 pas    

Ympäripassaus

Jos kaikki pelaajat passaavat, tapahtuu nk. ympäripassaus. Tällöin peliksi tulee automaattisesti misääri ja pelaajia rankaistaan jokaisesta saadusta tikistä.

Ympäripassauksen jälkeen jakovuoro säilyy nykyisellä jakajalla. Jakovuoro voi säilyä samalla pelaajalla enintään kolmen kierroksen ajan. Tämän jälkeen jakovuoro siirtyy automaattisesti eteenpäin.

Korttien vaihtaminen

Kun kaikki paitsi yksi pelaaja ovat luovuttaneet tarjouskilpailun, korkeimman (eli viimeisen) tarjouksen tekijästä tulee pelinviejä. Pelinviejä kääntää näkyviin kaksi leskeen jaettua korttia ja nostaa ne käteensä. Tämän jälkeen hän laittaa kaksi valitsemaansa käsikorttia pois pelistä näyttämättä niitä muille.

Lopullinen tarjous

Pelinviejä voi vielä tässä vaiheessa halutessaan korottaa tarjoustaan. Saaduista ylimääräisistä tikeistä ei preferenssissä saa mitään hyvitystä, joten kannattaa tarjota mahdollisimman tarkasti.

Vistaaminen

Preferenssissä on hieman omituinen termi vist, jonka yhteyttä visti-korttipeliin ei taida kukaan tietää. Vistaaminen tarkoittaa käytännössä pelinviejän haastamista: vistaamalla vastustajat julistavat saavansa tietyn määrän tikkejä.

Kun pelinviejä on ilmoittanut lopullisen tarjouksensa, hänen vasemmalla puolellaan olevalla pelaajalla on oikeus sanoa "vist" tai "pas". Jos vain yksi pelaaja vistaa, hän voi ehdottaa toiselle pelaajalle pelaamista avoimilla korteilla. Avoimilla korteilla pelattaessa vistaajan ja avoimeen peliin suostuneen pelaajan kortit asetetaan pöydälle näkyville aivan kuten bridgessä lepääjän käsi ja vistaaja hallitsee molempia kortteja. Mahdollisista rangaistuspisteistä avoimilla korteilla pelattaessa vastaa vistaaja. Jos vistaaja puolestaan päättää pelata suljetuilla korteilla, kukin pelaaja pelaa omat korttinsa normaaliin tapaan ja vistaajan tulee omilla korteillaan saada vistaamiseen vaadittu tikkimäärä.

Jos toinen pelaaja vistaa ja toinen passaa, on vistaajalla oikeus jättää kuuden tai seitsemän peli pelaamatta ja ottaa kuuden pelissä rangaistus kahdesta tikistä ja seitsemän pelissä yhdestä tikistä. Tämä ei ole mahdollista korkeammissa peleissä. Passaajallla on oikeus protestoida ulosjäämistä ja ehdottaa uudelleen vistausta ja pelaamista avoimin tai suljetuin kortein. Visti voidaan kuitenkin palauttaa vain kuuden tai seitsemän pelissä.

Kuuden padan pelissä julistetaan vastustajat vistanneiksi automaattisesti.

Tarjous Vistiin vaaditut tikit
6 4
7 2
8 1
9 1
10, misääri, preferenssi ei vistata

Jos kumpikaan vastustaja ei vistaa, vaan passaa, se tarkoittaa luovutusvoittoa pelinviejälle.

Jos molemmat pelaajat vistaavat, he lupaavat yhdessä ottaa vaaditun määrän tikkejä (yo. taulukon mukaisesti). Pisteiden laskennasta eri tilanteissa lisää myöhemmin.

Kymmenen tarjousta, misääriä ja preferenssiä ei vistata. Kymmenen tarjouksen tai preferenssin tekijän täytyy kuitenkin näyttää korttinsa vastustajille, jotka varmistavat, että korteilla todellakin saa otettua kaikki tikit. Varsinaista peliä siis ei kuitenkaan näissä tapauksessa pelata.

Misäärissä vastustajat pelaavat avokortein. Halutessaan vastustajat voivat kuitenkin sopia pelaavansa suljetuin kortein, mutta tämä on nykyisin harvinaista.

Pelin kulku

Ensimmäisen tikin aloittaa jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja. Tämän jälkeen tikin voittaja aloittaa uuden tikin.

Ympäripassauksen tapauksessa kuitenkin kaksi ensimmäistä tikkiä aloitetaan leskestä. Yksi kortti käännetään näkyviin ja pelaajat tunnustavat sitä maata. Tikin voittaa korkeimman kortin pelannut pelaaja, leskestä käännetty kortti määrää vain maan. Toinenkin tikki aloitetaan aina leskestä siitä riippumatta, kuka ensimmäisen tikin on voittanut. Kolmannen tikin aloittaa aina jakajasta seuraava pelaaja myöskin siitä riippumatta, kuka toisen tikin voitti. Tämän jälkeen peli kulkee normaaliin tapaan.

Peliä pelataan jokseenkin tavallisten vistisääntöjen mukaan. Maantuntopakko ja valttipakko on, ylimenopakkoa ei ole.

Pelaaja laittaa saamansa tikin kortit eteensä siten, että päällimmäinen kortti on näkyvissä. Pelaajilla on oikeus tarkistaa tikkiin pelatut kortit ennen kuin seuraava tikkiä on aloitettu.

Yleistä pisteiden laskennasta

Pisteiden laskennassa käytetään yleensä erillistä pistelaskukaavaketta, jossa on useita eri vyöhykkeitä pisteiden merkitsemistä varten. Pistelaskutaulukko tulostettavana pdf-tiedostona.

Pistelaskukaavakkeen Y-kirjainta muistuttava kuvio erottaa pelaajien pisteet toisistaan. Kolmen hengen preferenssissä jokaisella pelaajalla on neljä eri kenttää, joihin pisteitä merkitään. Allaolevassa kuvassa nämä kentät on merkitty kirjaimin

  • K = kekopisteet, jotka ovat rangaistuspisteitä
  • P = puljapisteet, joita saa onnistuneesti pelatuista tarjouksista
  • VO ja VV = vistipisteet vasenta ja oikeaa pelaajaa vastaan erikseen
Preferenssin pistelaskukaavake

Kuva 6.1. Kolmen hengen preferenssin pistelaskukaavake

Pulja-pisteet

Jos tarjouksen tekijä täyttää tekemänsä tarjouksen eli saa vähintään lupaamansa määrän tikkejä (misäärissä ei yhtään tikkiä), hän saa nk. pulja-pisteitä (ammuspisteitä) tarjouksen mukaisen määrän. Jos tarjous jää täyttämättä, pulja-pisteitä ei merkitä.

Taulukko 6.1 Pulja-pisteet

Peli Pulja-pisteet
6 2
7 4
8 6
9 8
10 10
misääri 10

Ympäripassauksen seurauksena pelatussa misäärissä pulja-pisteitä saa vain, jos ei kerää ainoatakaan tikkiä. Tällöin pisteet määräytyvät sen mukaan, onko kyseessä ensimmäinen, toinen vai kolmas peräkkäinen ympäripassaus.

Taulukko 6.2 Ympäripassauskierrosten pisteet

Ympäripassauskierros Pulja-pisteet
1. 1
2. 2
3. 4

Preferenssipeli päättyy, kun kaikki pelaajat ovat saavuttaneet etukäteen sovitun määrän pulja-pisteitä. Tämä voi olla kolmen pelissä esimerkiksi 10 pistettä.

Kukaan pelaajista ei voi saada enempää kuin etukäteen sovitun määrän pulja-pisteitä. Jos pelaaja on jo saavuttanut pulja-pisteiden rajan ja hän saa läpi lupaamansa tarjouksen, hän lahjoittaa pulja-pisteensä pelaajalle, jolla on toiseksi eniten pulja-pisteitä. Hyvitykseksi lahjoitetuista pulja-pisteistä lahjoittaja saa 10 vistipistettä jokaisesta lahjoitetusta pulja-pisteestä.

Kekopisteet

Pelinviejä saa kekopisteitä, jos hän ei täytä lupaamaansa tarjousta. Vistaajat saavat kekopisteitä, jos eivät kerää vaadittavaa määrää tikkejä. Kekopisteitä saa jokaisesta puuttuvasta (misääristä jokaisesta ylimääräisestä) tikistä saman verran kuin pelinviejä olisi saanut pulja-pisteitä läpimenneestä pelistä.

Jos yhdessä vistanneet pelaajat eivät saa tarvittavaa määrää tikkejä, kekopisteet ottaa vistanneista se, joka on ottanut vähemmän tikkejä. Kahdeksan ja yhdeksän pelissä yhdessä vistanneista pelaajista se, joka on viimeksi sanonut "vist" ottaa kekopisteet.

Ympäripassauksessa pelaajat saavat jokaisesta ottamastaan tikistä kekopisteitä ympäripassauskierroksen mukaan , ks. taulukko 6.2.

Esimerkki 1: Jos pelinviejä on tarjonnut 7 tikkiä, mutta hän saa vain 5 tikkiä, hän saa kahdesta puuttuvasta tikistä 2 x 4 = 8 kekopistettä. Pulja-pisteitä ei merkitä, jos pelinviejä ei saa tarjousta täytettyä.

Esimerkki 2: Jos pelinviejä on tarjonnut 6 tikkiä ja vastustaja A on vistannut (lupaus saada 4 tikkiä), mutta vastustaja A saa vain 2 tikkiä, hän saa puuttuvasta kahdesta tikistä 2 x 2 = 4 kekopistettä.

Esimerkki 3: Jos pelinviejä on tarjonnut 6 tikkiä ja vastustajat A ja B ovat vistanneet, mutta heistä vain A saanut kaksi tikkiä, saa B rangaistukseksi puuttuvista kahdesta tikistä 2 x 2 = 4 kekopistettä.

Esimerkki 4: Jos pelataan ensimmäistä ympäripassauskierrosta ja pelaaja A ottaa 4 tikkiä, pelaajat B ja C 3 tikkiä, saa A 4 kekopistettä ja pelaajat B ja C 3 kekopistettä. Jos kyseessä olisi 2. ympäripassauskierros, A saisi 4 x 2 = 8 ja B sekä C 3 x 2 = 6 kekopistettä.

Vistipisteet

Vistaajat saavat vistipisteitä jokaisesta saamastaan tikistä saman verran kuin pelinviejä saisi pulja-pisteitä läpimenneestä pelistä ks. taulukko 6.1 Pulja-pisteet. Saatujen vistipisteiden määrä riippuu siis sekä saatujen tikkien määrästä että pelinviejän tekemästä tarjouksesta.

Jos pelinviejä ei saa lupaansa määrää tikkejä, vastustajat saavat lisäksi jokaisesta häneltä puuttuvasta tikistä vistipisteet samaan tapaan.

Esimerkki 1: pohjoinen on pelinviejä ja tarjonnut 6 pataa. Itä ja länsi ovat vistanneet (heiltä vaaditaan yhteensä 4 tikkiä). Länsi ei saa yhtään tikkiä, itä saa neljä. Itä saa 4 x 2 = 8 vistipistettä. Länsi ei saa yhtään pistettä.

Esimerkki 2: Kuutospeli, jossa yksi vistanneista on saanut neljä tikkiä ja toinen yhden. Pelinviejältä on siis jäänyt yksi tikki puuttumaan tarjouksesta. Se, joka on saanut neljä tikkiä, lisää itselleen pelinviejän yhdestä puuttuvasta tikistä 2 vistipistettä eli hän saa 4 x 2 + 2 = 10 vistipistettä. Se, joka sai yhden tikin, lisää samaan tapaan pelinviejän puuttuvasta tikistä 2 pitettä ja saa siis 1 x 2 + 2 = 4 vistipistettä.

Pistelaskun suorittaminen

Preferenssi on nollasummapeli eli tietyllä tavalla summattuna kaikkien pisteiden summaksi tulee nolla. Koska pisteitä merkitään useisiin eri lokeroihin, voi pistelasku aluksi tuntua hieman hankalalta.

Koska pelin päättyessä kaikilla on saman verran pulja-pisteitä, nämä jätetään pistelaskussa kokonaan huomiotta. Kekopisteet ja vistipisteet lasketaan seuraavasti:

1. Vähennetään kaikilta pelaajilta kekopisteistä vähiten kekopisteitä saaneen pelaajan kekopisteet

Esimerkki: Jos pelaajalla A on 15 kekopistettä, pelaajalla B 16 kekopistettä ja pelaajalla C 20 kekopistettä, vähennetään kaikilta 15 kekopistettä, jolloin saadaan: A:lle 0 kekopistettä, B:lle 1 kekopiste ja C:lle 5 kekopistettä.

2. Kunkin pelaajan kekopisteet kerrotaan kymmenellä ja jaetaan pelaajien lukumäärällä

Edellisen esimerkin tilanteessa pelaajan A kekopisteiksi jäisi 10 x 0 / 3 = 0 pistettä. Pelaaja B saisi 10 x 1 / 3 = 3,33 eli 3 pistettä ja pelaajalle C 10 x 5 / 3 = 16,66 eli 17 pistettä.

3. Vastustajien kekopisteet lisätään omiin vistipisteisiin

Edellisessä esimerkissä pelaaja B saisi oikeanpuoleiselta pelaajalta A 0 pistettä, mutta vasemmanpuoleiselta pelaajalta B 3 pistettä, jotka merkattaisiin pelaajan A vasemmanpuoleisen pelaajan vistipisteisiin. Pelaaja A saisi 3 ja 17 pistettä vasemman- ja oikeanpuoleisen pelaajan vistipisteisiinsä pelaajilta B ja C. Vastaavasti pelaajalle C merkattaisiin 0 ja 3 pistettä pelaajilta A ja B.

Nyt kekopisteet on kokonaan eliminoitu ja jäljelle jäävät enää vistipisteet.

4. Vistipisteiden vertailu ja summaaminen

Pelaajat vertaavat vistipisteitä vasemman- ja oikeanpuoleisen pelaajan vistipisteisiin. Jos esimerkiksi pelaajalla A on vasemmanpuoleista pelaajaa B vastaan 50 vistipistettä ja B:llä A:ta vastaan 110 vistipistettä, erotus on 70 pistettä A:n hyväksi. A merkitsee itselleen +70 pistettä ja B -70 pistettä.

Kun kukin pelaaja on laskenut vistipisteet vasemman- ja oikeanpuoleista pelaajaa vastaan, summataan pelaajien pisteet -- kukin pelaaja siis laskee vistipisteet vasemman- ja oikeanpuoleista pelaajaa vastaan yhteen. Näiden lopullisten pisteiden summa on nolla, jos kaikki on laskettu oikein yhteen.