Preferenssi

Sivu 1: Historiaa	Sivu 2: Yleistä
Sivu 3: Tarjoukset	Sivu 4: Vistaaminen
Sivu 5: Pelin kulku	Sivu 6: Pisteiden laskeminen
Sivu 7: Sanontoja	Sivu 8: Lisätietoa
Sivu 9: Pieni preferenssisanasto

Yleistä pisteiden laskennasta

Pisteiden laskennassa käytetään yleensä erillistä pistelaskukaavaketta, jossa on useita eri vyöhykkeitä pisteiden merkitsemistä varten. Pistelaskutaulukko tulostettavana pdf-tiedostona.

Pistelaskukaavakkeen Y-kirjainta muistuttava kuvio erottaa pelaajien pisteet toisistaan. Kolmen hengen preferenssissä jokaisella pelaajalla on neljä eri kenttää, joihin pisteitä merkitään. Allaolevassa kuvassa nämä kentät on merkitty kirjaimin

K = kekopisteet (гора), jotka ovat rangaistuspisteitä
P = puljapisteet (пуля, ammuspisteet), joita saa onnistuneesti pelatuista tarjouksista
VO ja VV = vistipisteet vasenta ja oikeaa pelaajaa vastaan erikseen

Kuva 6.1. Kolmen hengen preferenssin pistelaskukaavake

Pulja-pisteet

Jos tarjouksen tekijä täyttää tekemänsä tarjouksen eli saa vähintään lupaamansa määrän tikkejä (misäärissä ei yhtään tikkiä), hän saa nk. pulja-pisteitä (ammuspisteitä) tarjouksen mukaisen määrän. Jos tarjous jää täyttämättä, pulja-pisteitä ei merkitä.

Taulukko 6.1 Pulja-pisteet

Peli	Pulja-pisteet
6	2
7	4
8	6
9	8
10	10
misääri	10

Ympäripassauksen seurauksena pelatussa misäärissä pulja-pisteitä saa vain, jos ei kerää ainoatakaan tikkiä. Tällöin pisteet määräytyvät sen mukaan, onko kyseessä ensimmäinen, toinen vai kolmas peräkkäinen ympäripassaus.

Taulukko 6.2 Ympäripassauskierrosten pisteet

Ympäripassauskierros	Pulja-pisteet
1.	1
2.	2
3.	4

Preferenssipeli päättyy, kun kaikki pelaajat ovat saavuttaneet etukäteen sovitun määrän pulja-pisteitä. Tämä voi olla kolmen pelissä esimerkiksi 10 pistettä.

Kukaan pelaajista ei voi saada enempää kuin etukäteen sovitun määrän pulja-pisteitä. Jos pelaaja on jo saavuttanut pulja-pisteiden rajan ja hän saa läpi lupaamansa tarjouksen, hän lahjoittaa pulja-pisteensä pelaajalle, jolla on toiseksi eniten pulja-pisteitä. Hyvitykseksi lahjoitetuista pulja-pisteistä lahjoittaja saa 10 vistipistettä jokaisesta lahjoitetusta pulja-pisteestä.

Kekopisteet

Pelinviejä saa kekopisteitä, jos hän ei täytä lupaamaansa tarjousta. Vistaajat saavat kekopisteitä, jos eivät kerää vaadittavaa määrää tikkejä. Kekopisteitä saa jokaisesta puuttuvasta (misääristä jokaisesta ylimääräisestä) tikistä saman verran kuin pelinviejä olisi saanut pulja-pisteitä läpimenneestä pelistä.

Jos yhdessä vistanneet pelaajat eivät saa tarvittavaa määrää tikkejä, kekopisteet ottaa vistanneista se, joka on ottanut vähemmän tikkejä. Kahdeksan ja yhdeksän pelissä yhdessä vistanneista pelaajista se, joka on viimeksi sanonut "vist" ottaa kekopisteet.

Ympäripassauksessa pelaajat saavat jokaisesta ottamastaan tikistä kekopisteitä ympäripassauskierroksen mukaan , ks. taulukko 6.2.

Esimerkki 1: Jos pelinviejä on tarjonnut 7 tikkiä, mutta hän saa vain 5 tikkiä, hän saa kahdesta puuttuvasta tikistä 2 x 4 = 8 kekopistettä. Pulja-pisteitä ei merkitä, jos pelinviejä ei saa tarjousta täytettyä.

Esimerkki 2: Jos pelinviejä on tarjonnut 6 tikkiä ja vastustaja A on vistannut (lupaus saada 4 tikkiä), mutta vastustaja A saa vain 2 tikkiä, hän saa puuttuvasta kahdesta tikistä 2 x 2 = 4 kekopistettä.

Esimerkki 3: Jos pelinviejä on tarjonnut 6 tikkiä ja vastustajat A ja B ovat vistanneet, mutta heistä vain A saanut kaksi tikkiä, saa B rangaistukseksi puuttuvista kahdesta tikistä 2 x 2 = 4 kekopistettä.

Esimerkki 4: Jos pelataan ensimmäistä ympäripassauskierrosta ja pelaaja A ottaa 4 tikkiä, pelaajat B ja C 3 tikkiä, saa A 4 kekopistettä ja pelaajat B ja C 3 kekopistettä. Jos kyseessä olisi 2. ympäripassauskierros, A saisi 4 x 2 = 8 ja B sekä C 3 x 2 = 6 kekopistettä.

Vistipisteet

Vistaajat saavat vistipisteitä jokaisesta saamastaan tikistä saman verran kuin pelinviejä saisi pulja-pisteitä läpimenneestä pelistä ks. taulukko 6.1 Pulja-pisteet. Saatujen vistipisteiden määrä riippuu siis sekä saatujen tikkien määrästä että pelinviejän tekemästä tarjouksesta.

Jos pelinviejä ei saa lupaansa määrää tikkejä, vastustajat saavat lisäksi jokaisesta häneltä puuttuvasta tikistä vistipisteet samaan tapaan.

Esimerkki 1: pohjoinen on pelinviejä ja tarjonnut 6 pataa. Itä ja länsi ovat vistanneet (heiltä vaaditaan yhteensä 4 tikkiä). Länsi ei saa yhtään tikkiä, itä saa neljä. Itä saa 4 x 2 = 8 vistipistettä. Länsi ei saa yhtään pistettä.

Esimerkki 2: Kuutospeli, jossa yksi vistanneista on saanut neljä tikkiä ja toinen yhden. Pelinviejältä on siis jäänyt yksi tikki puuttumaan tarjouksesta. Se, joka on saanut neljä tikkiä, lisää itselleen pelinviejän yhdestä puuttuvasta tikistä 2 vistipistettä eli hän saa 4 x 2 + 2 = 10 vistipistettä. Se, joka sai yhden tikin, lisää samaan tapaan pelinviejän puuttuvasta tikistä 2 pitettä ja saa siis 1 x 2 + 2 = 4 vistipistettä.

Pistelaskun suorittaminen

Preferenssi on nollasummapeli eli tietyllä tavalla summattuna kaikkien pisteiden summaksi tulee nolla. Koska pisteitä merkitään useisiin eri lokeroihin, voi pistelasku aluksi tuntua hieman hankalalta.

Koska pelin päättyessä kaikilla on saman verran pulja-pisteitä, nämä jätetään pistelaskussa kokonaan huomiotta. Kekopisteet ja vistipisteet lasketaan seuraavasti:

1. Vähennetään kaikilta pelaajilta kekopisteistä vähiten kekopisteitä saaneen pelaajan kekopisteet

Esimerkki: Jos pelaajalla A on 15 kekopistettä, pelaajalla B 16 kekopistettä ja pelaajalla C 20 kekopistettä, vähennetään kaikilta 15 kekopistettä, jolloin saadaan: A:lle 0 kekopistettä, B:lle 1 kekopiste ja C:lle 5 kekopistettä.

2. Kunkin pelaajan kekopisteet kerrotaan kymmenellä ja jaetaan pelaajien lukumäärällä

Edellisen esimerkin tilanteessa pelaajan A kekopisteiksi jäisi 10 x 0 / 3 = 0 pistettä. Pelaaja B saisi 10 x 1 / 3 = 3,33 eli 3 pistettä ja pelaajalle C 10 x 5 / 3 = 16,66 eli 17 pistettä.

3. Vastustajien kekopisteet lisätään omiin vistipisteisiin

Edellisessä esimerkissä pelaaja B saisi oikeanpuoleiselta pelaajalta A 0 pistettä, mutta vasemmanpuoleiselta pelaajalta B 3 pistettä, jotka merkattaisiin pelaajan A vasemmanpuoleisen pelaajan vistipisteisiin. Pelaaja A saisi 3 ja 17 pistettä vasemman- ja oikeanpuoleisen pelaajan vistipisteisiinsä pelaajilta B ja C. Vastaavasti pelaajalle C merkattaisiin 0 ja 3 pistettä pelaajilta A ja B.

Nyt kekopisteet on kokonaan eliminoitu ja jäljelle jäävät enää vistipisteet.

4. Vistipisteiden vertailu ja summaaminen

Pelaajat vertaavat vistipisteitä vasemman- ja oikeanpuoleisen pelaajan vistipisteisiin. Jos esimerkiksi pelaajalla A on vasemmanpuoleista pelaajaa B vastaan 50 vistipistettä ja B:llä A:ta vastaan 110 vistipistettä, erotus on 70 pistettä A:n hyväksi. A merkitsee itselleen +70 pistettä ja B -70 pistettä.

Kun kukin pelaaja on laskenut vistipisteet vasemman- ja oikeanpuoleista pelaajaa vastaan, summataan pelaajien pisteet -- kukin pelaaja siis laskee vistipisteet vasemman- ja oikeanpuoleista pelaajaa vastaan yhteen. Näiden lopullisten pisteiden summa on nolla, jos kaikki on laskettu oikein yhteen.

Lähteet: Н.Ю. Розалиев. Преферанс. Бридж. Москва. Фаир-пресс 2001