Myllymatti

Yleistä

  • Vanha peli, joka on todennäköisesti suomalaista alkuperää
  • Taktisesti mielenkiintoinen peli
  • Peli tunnetaan monella eri nimellä. Suomessa erästä muunnelmaa pelataan nykyisin nimellä koira, mutta käytän pelistä mieluummin sen historiallista nimeä myllymatti, joka on kääntynyt myös ruotsiksi ja norjaksi (mjölnarmatte, mattis).
  • Peli on läheistä sukua knorrille.
  • Paras pelaajamäärä on kolme, mutta myös kaksi tai neljä voi pelata
  • Tällä sivulla esitetyt säännöt ovat melko nuoret: tähän tapaan myllymattia on pelattu ainakin 1940-luvun lopulta lähtien. Vanhempia sääntöjä en ole löytänyt.

Tavoite

  • Ensimmäisessä vaiheessa tavoite on kerätä mahdollisimman vähän ja mahdollisimman hyviä kortteja toista vaihetta varten
  • Toisen vaiheen ja koko pelin tavoite on välttyä jäämästä pelaajaksi, jolla on viimeksi kortteja kädessä

Jako

  • Tavallinen 52 kortin pakka
  • Ässä on korkein kortti, kakkonen alin
  • Jokaiselle pelaajalle jaetaan kolme korttia

Pelin kulku

Ensimmäinen vaihe

  • Etumies aloittaa ensimmäisen tikin
  • Pelaajat täydentävät pakasta korttejaan niin, että kädessä on aina kolme korttia
  • Ensimmäisessä vaiheessa ei ole valttia eikä mailla ole merkitystä. Suurimman kortin lyönyt voittaa tikin.
  • Maata ei ole pakko tunnustaa, kortin saa valita täysin vapaasti
  • Tikkiin osallistuu kaksi pelaajaa vuorollaan, ensin etumies ja hänestä myötäpäivään seuraava pelaaja
  • Tikin voittaja aloittaa aina seuraavan tikin ja pelaa myötäpäivään seuraavaa pelaajaa vastaan. On siis mahdollista, että samat kaksi pelaajaa pelaavat useammankin tikin ajan toisiaan vastaan.
  • Jos molemmat pelaajat lyövät tikkiin samannumeroisen kortin, syntyy kina, joka ratkaistaan siten, että samat pelaajat pelaavat uuden tikin edellisen rinnalle (sama pelaaja aloittaa kuin ensimmäisenkin tikin). Tätä jatketaan, kunnes saadaan aikaan tikki, jossa on kaksi erisuuruista korttia eli tikin voittaja selviää.
  • Tikin voittaja kerää kaikki tikin kortit eteensä nurinpäin ja aloittaa seuraavan tikin.
  • Pelaajalla on oikeus kääntää pakasta kortti umpimähkään. Tämä kortti jää aina tikkiin eikä sitä saa ottaa käteen.
  • Pakan viimeisen kortin suhteen menetellään seuraavasti: pelaaja, joka saa pakan viimeisen kortin, laittaa sen sivuun eikä saa katsoa sitä ennen kuin käsikortit on pelattu. Tämä kortti määrää toisen vaiheen valtin.
  • Jos pelaajien käsikortit loppuvat ennen kuin kaikki tikit saadaan ratkaistua, pelaajat näyttävät käsikorttinsa muille pelaajille ja siirtävät ne omaan tikkikasaansa. Myöskin jos tikki päättyy kinaan eikä ole enää käsikortteja, pelaajat siirtävät omat tikkiin laitetut kortit tikkikasaansa. [hieman epävarma sääntökohta]

Toinen vaihe

  • Pelaajilla on nyt edessään eri määrä ensimmäisessä vaiheessa kerättyjä kortteja. Kukin ottaa omat korttinsa käsikorteikseen.
  • Toisen vaiheen ja samalla koko myllymatin tavoitteena on siis päästä korteista mahdollisimman pian eroon ja ennenkaikkea välttyä jäämästä viimeiseksi pelaajaksi eli myllymatiksi.
  • Tikkisäännöt ovat erilaiset ensimmäiseen vaiheeseen verrattuna:
    1. valtin päälle käy vain isompi valtti
    2. ei-valtin päälle käy isompi kortti samaa maata tai mikä tahansa valtti
  • Valttia saa lyödä, vaikka olisikin sitä maata, jota tikkiin on lyöty [tästä säännöstä en ole täysin varma]
  • Toisessa vaiheessa tikki koostuu yhtä monesta kortista kuin pelaajia on tikin aloitushetkellä mukana. Tällöin tikki kaatuu ja viimeisen kortin lyöjä aloittaa uuden tikin.
  • Jos ei voi/halua lyödä tikkiin korttia, pitää nostaa tikkiin viimeksi lyöty kortti.
  • Vuoro siirtyy aina myötäpäivään ja tikki jatkuu, kunnes se kaatuu tai kaikki sen kortit on nostettu ylös.
  • Jos nostaa tikistä kortin, vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle
  • Peli jatkuu, kunnes vain yhdellä pelaajalla on kortteja kädessään. Hän häviää pelin eli hänestä tulee myllymatti.

Pistelasku

Myllymatissa ei yleensä lasketa pisteitä, vaan korkeintaan ilkutaan pelin jälkeen häviäjää myllymatiksi

Taktiikka

  • Varsinkin kaksinpelissä menestymismahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä vähemmän kortteja on ensimmäisessä vaiheessa kerännyt.
  • Hyvin pienet kortit ovat ensimmäisessä vaiheessa hyödyllisiä, sillä niillä voi välttää ottamasta tikkejä, joita ei halua
  • Jos ei kinatilanteessa ole sopivaa korttia, kannattaa käyttää mahdollisuutta kääntää kortti pakasta
  • Toisessa vaiheessa kannattaa pelata samaa maata alhaalta ylöspäin. Näin tämän maan saa loppumaan muilta pelaajilta ja he joutuvat käyttämään valttia.
  • Korkeat kortit ja valtit kannattaa usein poimia tikistä eikä tuhlata niihin omia valtteja
  • Jos on hyvä muisti, voi painaa mieleen pelaajien käsikortit: kaikki toisen vaiheen kortit nimittäin on näytetty ensimmäisessä vaiheessa

Muunnelmia

  1. Koira-nimellä pelattavassa pelissä ensimmäisessäkin vaiheessa tikkiin osallistuvat kaikki pelaajat ja jos kaksi tai useampi pelaajista lyö korkeimman kortin, he kinaavat keskenään muiden osallistumatta tähän kinaan. Toisessa vaiheessa joutuu nostamaan tikin alimman kortin, jos ei voi/halua lyödä korttia tikkiin. Koirassa voi myös lyödä kakkosesta alkavia sarjoja.
  2. Toisessa vaiheessa voi pelata myös sarjoja, jotka koostuvat saman maan peräkkäisistä korteista. Tikin kaatumista laskettaessa sarja käyttäytyy kuin yksittäinen kortti: vasta kun jokainen on pelannut vähintään yhden kortin tikkiin, se kaatuu. Jos pelaaja nostaa kortin, hän kuitenkin ottaa sarjasta vain yhden kortin.

Historiasta

Useimpien lähteiden mukaan peli on ruotsalaista alkuperää, mutta todisteita ruotsalaisuudesta en ole löytänyt. Vanhoissa suomenruotsalaisissa lähteissä peli esiintyy suomeksi myllymatti-nimellä, joten oletan myllymatti-nimen olevan vanhempi kuin mjölnarmatte.

Vanhin löytämäni maininta löytyi Åbo Morgonblad -lehdestä 5.5.1821. Siinä myllymatti (suora lainaus: "Mylly Matti") mainitaan muiden korttipelien ("Vingt-un", "Tjuf-unge" sekä "Lång Durack") ohella.

Myös Sakari Topeliuksen päiväkirjassa 19. helmikuuta 1833 mainitaan myllymatti:

Elfving var här, vi räknade och spelte myllymatti...

Kyseessä saattaa kuitenkin olla myös mylly-lautapeli

Pelin suomenkielinen nimi myllymatti esiintyy myös Helsingfors Tidningar -lehdessä 30. lokakuuta 1844. Myllymatti mainitaan muiden korttipelien, kuten piquet'n ja preferenssin ohella. Teksti on muuten ruotsia, mutta myllymatti-sana on suomeksi.

Laaja ruotsalainen tietosanakirja Nordisk Familjebok 1800-luvun lopusta ei tunne peliä mjölnarmatte tai mjölis. Sen sijaan uudempi painos 1900-luvun alusta kertoo:

Mjö'lis (Mjölnarmatte), ett kortspel, besläktadt med de olika spelsorter, som bära namnet tok. Antalet spelande kan växla efter behag, hvarför man i spelet också kan använda flera sammanblandade lekar — i detta fall tillämpas grundsatsen "lika tar öfver lika". Inga bud finnas, man skall ta öfver utspelt kort eller också ta upp alla utslagna kort — hvarje stick har lika många kort som det finns spelande —, och spelet går ut på att bli af med sina kort och kvarlämna en spelande, "mjölis".

Tässä tok (hölmö, tomppeli) viitannee venäläiseen durakiin (tyhmyri), jossa on samanlainen pelimekanismi. Huomattava ero nykyisiin myllymatin sääntöihin on, että jos ei pysty lyömään parempaa korttia, joutuu nostamaan kaikki aiemmin lyödyt kortit eikä vain alinta tai päällimmäisintä.

1900-luvun alkupuolella pelin suosio on Suomessa hiipui. Vielä Castrénin toimittamassa Tietosanakirjassa vuodelta 1914 mainitaan

myllymatti: eräs korttipeli

Uudemmissa suomalaisissa tietosanakirjoissa usein väitetään myllymatin tarkoittavan mylly-lautapeliä. Ruotsalaisissa teoksissa pelin nimeksi vakiintui mas, vaikkakin mjölnarmatte mainitaan usein sen rinnalla.

Jo ennestäänkin nimeään vaihdellut peli on saanut 1900-luvun loppupuolella vielä uusia nimiä: ruotsissa skitgubbe, Norjassa hund, Suomessa koira ja eräässä ruotsista suomeen käännetyssä korttipelikirjassa jopa jauhonaama!

Myös perisuomalainen paskahousu lienee myllymatin perillinen. Yhteistä molemmille peleille:

  • häviäjän haukkumanimi sama kuin pelin nimi
  • tavoitteena päästä korteista ensin eroon
  • mahdollisuus kääntää vuorolla kortti pakasta, jos kädestä ei löydy sopivaa korttia

Lähteitä

Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1890 Suomen kansalliskirjaston historiallinen sanomalehtikirjasto: Haku tietokannasta Projekt Runeberg: Nordisk Familjebok Digitoitu versio tunnetusta pohjoismaisesta tietosanakirjasta 1900-luvun taitteesta: http://runeberg.org/nf/ Dan Glimne Ruotsalaisen peliasiantuntija Dan Glimnen kommentti skitgubben/myllymatin suomalaisista juurista keskustelupalstalla: http://www.msoworld.com/chat/glimnepost.html