Pieni korttipelisanasto

A
ajettu maa	ensimmäisen tikkiin laitetun kortin maa
akka	rouvasta käytetty kansanomainen nimitys
alaväri	Bridgessä risti tai ruutu. Alaväreistä saa vähemmän pisteitä kuin yläväreistä (pata ja hertta)
arvokortti	kortti, josta saa lisäpisteitä jaon jälkeen. Arvokortteja voivat olla esim. valttimaan J, Q, K ja A.
avauspöytäys	joukkueen ensimmäinen pöytäys
avopakka	korttipino, jossa kortit ovat kuvapuoli ylöspäin
avopeli	Peli siten, että kaikkien käsikortit ovat toisten nähtävissä. Tätä voidaan käyttää pelien opettelussa.
B
bluffi	Eli hämäys: pelipanoksen korottamista tietoisena siitä, että oma käsi ei ole paras. Bluffia on myös sellaisen kortin lyöminen tikkiin, että toiset pelaajat voivat saada väärän käsityksen pelaajan korteista.
E
etumies	jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja. Yleensä etumies aloittaa pelin.
G
grandi	Tikkipeli, joka pelataan ilman valttia. Bridgessä käytetään myös nimitystä sangi.
H
hantti	huono, peliin sopimaton kortti
I
irtipääsykortti	kortti, jolla voi pakottaa misääripelissä toiset ottamaan tikin kiinni
J
jakajan määrääminen	Ensimmäisen jaon jakaja voidaan valita seuraavasti: Jokainen pelaaja vetää yhden kortin viuhkaksi levitetystä pakasta. Päällimmäisiä kortteja ei saa ottaa, lisäksi on kiellettyä vetää kortti aiemmin vedettyjen vierestä. Silmäluvultaan korkeimman kortin saaneesta tulee jakaja. Maiden arvojärjestys alhaalta ylös on risti, ruutu, hertta, pata tasapeliä ei voi tulla. Joissakin peleissä on oma menettelytapa jakajan määräämiseksi.
jakaminen	tapahtuma, jonka jälkeen kaikilla pelaajilla ja mahdollisesti myös pöydällä, kuolleessa kädessä tms., on pelin sääntöjen mukainen määrä kortteja. Jakaminen aloitetaan yleensä etumiehestä, yksi kortti kerrallaan, ja jatketaan myötäpäivään.
jako	Jako alkaa korttien jakamisesta ja loppuu, kun kaikkien pelaajien käsikortit ovat loppuneet.
jakovirhe	jakajan tekemä virhe, kuten kääntynyt kortti tai väärä määrä jaettuja kortteja. Vapaamuotoisessa pelissä jakovirheisiin ei suhtauduta kovin vakavasti, vaan kääntynyt kortti sijoitetaan keskelle pakkaa ja väärä korttien lukumäärä tasataan katsomatta kortteja. Jos kortit on jo katsottu, on parasta sekoittaa ja jakaa kortit uudelleen. Jakovirheisiin löytyy myös rangaistukset, joita käytetään esim. turnajaisissa tai muissa "virallisissa" peleissä.
jekki	englannin sanasta "jack" tullut nimitys sotilaalle
jätkä	sotilas
K
kahdennus	Ilmoitus siitä, että pelaaja kaksinkertaistaa pelipanoksen tai pistemäärän. Joissakin peleissä tämä ilmaistaan koputtamalla pöytään.
karonkka	Skruuvinsukuisissa peleissä pelaajan kädessä oleva samaa maata oleva sarja ässästä alaspäin, jossa on vähintään kolme korttia. Joissakin peleissä myös kolme tai neljä ässää muodostaa karonkan.
katsominen	Pokerissa vastaamista aikaisemmin tehtyihin korotuksiin, minkä jälkeen kädet näytetään
kirja	Bridgessä tikit 1...6 muodostavat kirjan.
kirkonmies	pakkaan vahingossa väärinpäin jäänyt kortti
korttien vaihtaminen	tietyissä peleissä käytettävä toimenpide, jonka avulla pelaajat voivat yrittää parantaa käsikorttejaan. Tapahtuu yleensä siten, että ensin pelaaja laittaa haluamansa määrän käsikortteja pois, minkä jälkeen jakaja antaa hänelle saman määrän uusia kortteja.
kova maa	maa, jota valttikaan ei voita. Kova maa ei ole muita maita arvokkaampi, eli sitä ei voi pelata muiden maiden päälle kuten valttia.
kulman ympäri	sarja, jossa ässä on samalla sekä ylin että alin kortti, esimerkiksi K-A-2, ulottuu kulman ympäri
kuollut kortti	kortti jota pelaaja ei saa käyttää pelissä
kuollut käsi	kasa kuvapuoli alaspäin olevia kortteja, joita kukaan ei saa katsoa jaon aikana. Kuollut käsi on käytössä peleissä, joissa kaikki kortit jaetaan, mutta ei haluta pelaajien pystyvän päätellä toisten käsikortteja liian tarkasti. Keräilyvistissä tämä ongelma on ratkaistu toisin.
kuvakortti	sotilaat (J), kuningattaret (Q) ja kuninkaat (K) ovat kuvakortteja
käsi	pelaajan kädessä olevat kortit, voidaan sanoa esim. 'huono käsi', kun kädessä on huonot kortit.
kääntökortti	korttien jakamisen jälkeen käännettävä kortti, jolla voidaan esim. määrätä valtti. Kääntökortti otetaan joissakin peleissä toisesta pakasta.
L
lakana	joissakin korttipakoissa oleva kortti, jonka kuvapuoli on valkoinen. Lakanalla voi korvata hukkuneen kortin tai sitä voi käyttää ylimääräisenä jokerina.
leski	nurinpäin olevat kortit, jotka pelinviejä saa itselleen.
luonnollinen kortti	canastassa ja sambassa luonnollinen kortti on villin kortin vastakohta eli kortti, joka ei toimi jokerina
lyhyt pakka	pakka, josta on poistettu kortit 2...6. Toiselta nimeltään piquet-pakka [pike:].
läpipeli	ainakin skruuvisanastossa nimitys sille, kun pelinviejän puolue saa lupaamansa määrän tikkejä
M
maalata	Skruuvissa käytettävä nimitys tarjoamisesta. < ruots. målare, kuvakortti
maantuntopakko	tikkiin on pakko laittaa sitä maata, jota on ajettu, ellei se ole loppu kädestä
maiden arvojärjestys	lähinnä tarjoustikkipeleissä esiintyvä käsite, maiden arvojärjestys määrää sen, mitä maata saa tarjota toisen maan päälle. Yleisin arvojärjestys alhaalta ylös on Bridgen risti, ruutu, hertta, pata. Toinen melko yleinen on: pata, risti, ruutu, hertta (esim. Viisisataa).
matti	marjapussissa tikkeihin saatuja ässiä ja kymppejä kutsutaan mateiksi
mennä metsään	pelaaja menee Ventissä metsään, jos hänen käsikorttiensa numeroarvojen summa menee yli 21:n. Tällöin pelaaja häviää.
misääri	peli, jossa päämääränä on pisteiden ja/tai tikkien välttäminen, sananmukaisesti 'kurjuus'
määrätä valtti	valita maa, joka toimii jaon tai pelin aikana valttina
mökki	Kasinossa saa mökin, kun ottaa kerralla kaikki kortit pöydältä. Mökki merkitään asettamalla yksi otetuista korteista kuvapuoli ylöspäin ja poikittain pinoon, jossa pelaajan pöydältä ottamat kortit ovat.
N
nokittaminen	panoksen korottaminen (pokerissa)
numeroarvo	Kortin arvo muihin (saman maan) kortteihin verrattuna. Tikkipeleissä ässän numeroarvo on 14, eli se voittaa kuninkaan, jonka numeroarvo on 13.
O
ostaa	vaihtaa käsikortteja pakasta saataviin kortteihin (ostokortteihin)
P
pakan nostaminen	Ennen korttien jakamista jakaja laskee pakan pöydälle ja hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja siirtää osan korteista pakan viereen. Kumpaankin pinoon pitää jäädä vähintään 4 korttia. Pakan nostaminen estää jakajan huijaamisen ja samojen korttien jakamisen, jos pakka on huonosti sekoitettu. Lopuksi jakaja yhdistää pakat nostamalla alimpana olleen pinon toisen pinon päälle.
pari	kaksi silmäluvultaan samaa korttia, esim. pata-5 ja hertta-5 tai ruutukuningas ja patakuningas
pariskunta	saman maan kuningas ja kuningatar
passata	luovuttaa vuoro seuraavalle pelaajalle käyttämättä itse omaa vuoroaan
passaus	jako, jossa vältetään tikkien ottamista
pelinviejä	pelaaja, joka on päävastuussa tehdyn tarjouksen onnistumisesta
pieni kasino	Kasinossa ♠ 2
pieti	rangaistus puuttuvista tikeistä
pistearvo	Kortin arvo pisteiden laskennassa, yleensä eri asia kuin numeroarvo. Esim. Kasinossa♦ 10:sta saa pisteitä laskettaessa 2 pistettä, joten♦ 10:n pistearvo on 2.
pistekortti	kortti, jonka pistearvo on erisuuri kuin nolla
pitokortti	eli kiinniottokortti: varma kortti tikkipelissä, esimerkiksi jonkin maan korkein jäljellä oleva kortti
poistopino	kasa, jonne heitetään kortit, joita ei enää tarvita.
pöytäys	kortit, jotka pelaaja asettaa eteensä kuvapuoli ylöspäin pelin sääntöjen mukaisesti.
R
renonssi	Maa, jota ei ole kädessä yhtäkään korttia. Valttia saa käyttää yleensä vain silloin kuin pelaajalla ei ole pyydettyä maata.
ryhmä	Usein ryhmällä tarkoitetaan numeroarvoltaan keskenään samanlaisten korttien muodostelmaa, jossa on vähintään 3 korttia. Esim.♦ 4,♠ 4 ja♣ 4 muodostavat ryhmän.
S
sarja	Numeroarvoltaan peräkkäisten korttien ryhmä. Pelistä riippuen sarjalla voidaan tarkoittaa joko samaa maata olevia kortteja (esim. ginirommi) tai mitä tahansa maata olevia kortteja (esim. cribbage). Pokerissa sarjaa vastaavat käsitteet suora ja värisuora, joista suorassa kaikki kortit eivät ole samaa maata.
silmäluku	ässille 1, kakkosille 2, ... kympeille 10, sotilaalle (=J) 11, kuningattarelle (=Q) 12, kuninkaalle (=K) 13
suuri kasino	Kasinossa ♦ 10
T
tikin kääntäminen	Tikin voittanut pelaaja kerää tikkiin laitetut kortit pinoon ja asettaa sen eteensä kuvapuoli alaspäin.
tikki	korttikasa, johon kukin pelaaja laittaa yhden tai useamman kortin pelin sääntöjen mukaisesti
trikki	Tikkejä 7...13 kutsutaan trikeiksi ainakin Bridgessä. Skruuvissa trikillä voidaan tarkoittaa tilannetta, missä ei-tarjonnut joukkue saa yli 6 tikkiä.
työt	pakan sekoittaminen, korttien jakaminen
U
ulosmeno	tietyn rajapyykin saavuttaminen pistelaskussa.
umpipakka	korttipino, jossa kortit ovat kuvapuoli alaspäin, esim. jakamisen jälkeen pöydälle laskettu pakka, josta pelaajat täydentävät käsikorttejaan
V
valtti	maa, joka on jollakin tavalla voimakkaampi kuin muut maat
valttipakko	tikkiin on pakko laittaa valttia, jos kädessä ei ole ajettua maata
villi kortti	kortti, jonka maan ja/tai silmäluvun pelaaja voi itse määrätä. Jokeria käytetään usein villinä korttina, mutta myös esim. kakkoset voivat olla villejä kortteja.
visti	yleisnimitys tietyntyyppisille tikkipeleille. Sana on lähtöisin engl. sanasta 'whisk', jolla kuvattiin sitä, miten vistissä käännettiin tikki. Sana muuttui myöhemmin muotoon 'whist', jolla kuvattiin pelin aikana vallitsevaa hiljaisuutta.
vuoro	Vuoro kulkee lähes kaikissa peleissä myötäpäivään pelaajalta toiselle. Pelaaja saa osallistua peliin ainoastaan omalla vuorollaan.
välikäsi	pelaaja joka ei aloita tikkiä, eikä myöskään lyö siihen viimeistä korttia
Y
yarborough	Sellainen käsi, jossa kaikki kortit ovat numeroarvoltaan alle 10. Lordi Yarborough sai tällaisen käden pelatessaan englantilaista vistiä. Todennäköisyys on noin 0,000547 eli noin yksi käsi 1828:sta.
ylimenopakko	Jos kädessä on sellainen ajettua maata oleva kortti, joka on toisten pelaajien tikkiin laittamia kortteja parempi, se on pakko pelata.
yläväri	bridgessä pata ja hertta ovat ylävärejä

Henri (henri@korttipelit.net)

korttipelit.net

Vastuullisen pelaamisen teksti \| {{::translations['t&c apply'].capitalizeFirstLetter()}}
	ComeOn
	300 € bonus.

	iGame
	1 000 € bonus ja 450 ilmaiskierrosta ilman talletusta.

	Mr Green
	100 € bonus ja 200 ilmaiskierrosta.