Pieni korttipelisanasto
| A | |
|---|---|
| ajettu maa | ensimmäisen tikkiin laitetun kortin maa |
| akka | rouvasta käytetty kansanomainen nimitys |
| alaväri | Bridgessä risti tai ruutu. Alaväreistä saa vähemmän pisteitä kuin yläväreistä (pata ja hertta) |
| arvokortti | kortti, josta saa lisäpisteitä jaon jälkeen. Arvokortteja voivat olla esim. valttimaan J, Q, K ja A. |
| avauspöytäys | joukkueen ensimmäinen pöytäys |
| avopakka | korttipino, jossa kortit ovat kuvapuoli ylöspäin |
| avopeli | Peli siten, että kaikkien käsikortit ovat toisten nähtävissä. Tätä voidaan käyttää pelien opettelussa. |
| B | |
| bluffi | Eli hämäys: pelipanoksen korottamista tietoisena siitä, että oma käsi ei ole paras. Bluffia on myös sellaisen kortin lyöminen tikkiin, että toiset pelaajat voivat saada väärän käsityksen pelaajan korteista. |
| E | |
| etumies | jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja. Yleensä etumies aloittaa pelin. |
| G | |
| grandi | Tikkipeli, joka pelataan ilman valttia. Bridgessä käytetään myös nimitystä sangi. |
| H | |
| hantti | huono, peliin sopimaton kortti |
| I | |
| irtipääsykortti | kortti, jolla voi pakottaa misääripelissä toiset ottamaan tikin kiinni |
| J | |
| jakajan määrääminen | Ensimmäisen jaon jakaja voidaan valita seuraavasti: Jokainen pelaaja vetää yhden kortin viuhkaksi levitetystä pakasta. Päällimmäisiä kortteja ei saa ottaa, lisäksi on kiellettyä vetää kortti aiemmin vedettyjen vierestä. Silmäluvultaan korkeimman kortin saaneesta tulee jakaja. Maiden arvojärjestys alhaalta ylös on risti, ruutu, hertta, pata tasapeliä ei voi tulla. Joissakin peleissä on oma menettelytapa jakajan määräämiseksi. |
| jakaminen | tapahtuma, jonka jälkeen kaikilla pelaajilla ja mahdollisesti myös pöydällä, kuolleessa kädessä tms., on pelin sääntöjen mukainen määrä kortteja. Jakaminen aloitetaan yleensä etumiehestä, yksi kortti kerrallaan, ja jatketaan myötäpäivään. |
| jako | Jako alkaa korttien jakamisesta ja loppuu, kun kaikkien pelaajien käsikortit ovat loppuneet. |
| jakovirhe | jakajan tekemä virhe, kuten kääntynyt kortti tai väärä määrä jaettuja kortteja. Vapaamuotoisessa pelissä jakovirheisiin ei suhtauduta kovin vakavasti, vaan kääntynyt kortti sijoitetaan keskelle pakkaa ja väärä korttien lukumäärä tasataan katsomatta kortteja. Jos kortit on jo katsottu, on parasta sekoittaa ja jakaa kortit uudelleen. Jakovirheisiin löytyy myös rangaistukset, joita käytetään esim. turnajaisissa tai muissa "virallisissa" peleissä. |
| jekki | englannin sanasta "jack" tullut nimitys sotilaalle |
| jätkä | sotilas |
| K | |
| kahdennus | Ilmoitus siitä, että pelaaja kaksinkertaistaa pelipanoksen tai pistemäärän. Joissakin peleissä tämä ilmaistaan koputtamalla pöytään. |
| karonkka | Skruuvinsukuisissa peleissä pelaajan kädessä oleva samaa maata oleva sarja ässästä alaspäin, jossa on vähintään kolme korttia. Joissakin peleissä myös kolme tai neljä ässää muodostaa karonkan. |
| katsominen | Pokerissa vastaamista aikaisemmin tehtyihin korotuksiin, minkä jälkeen kädet näytetään |
| kirja | Bridgessä tikit 1...6 muodostavat kirjan. |
| kirkonmies | pakkaan vahingossa väärinpäin jäänyt kortti |
| korttien vaihtaminen | tietyissä peleissä käytettävä toimenpide, jonka avulla pelaajat voivat yrittää parantaa käsikorttejaan. Tapahtuu yleensä siten, että ensin pelaaja laittaa haluamansa määrän käsikortteja pois, minkä jälkeen jakaja antaa hänelle saman määrän uusia kortteja. |
| kova maa | maa, jota valttikaan ei voita. Kova maa ei ole muita maita arvokkaampi, eli sitä ei voi pelata muiden maiden päälle kuten valttia. |
| kulman ympäri | sarja, jossa ässä on samalla sekä ylin että alin kortti, esimerkiksi K-A-2, ulottuu kulman ympäri |
| kuollut kortti | kortti jota pelaaja ei saa käyttää pelissä |
| kuollut käsi | kasa kuvapuoli alaspäin olevia kortteja, joita kukaan ei saa katsoa jaon aikana. Kuollut käsi on käytössä peleissä, joissa kaikki kortit jaetaan, mutta ei haluta pelaajien pystyvän päätellä toisten käsikortteja liian tarkasti. Keräilyvistissä tämä ongelma on ratkaistu toisin. |
| kuvakortti | sotilaat (J), kuningattaret (Q) ja kuninkaat (K) ovat kuvakortteja |
| käsi | pelaajan kädessä olevat kortit, voidaan sanoa esim. 'huono käsi', kun kädessä on huonot kortit. |
| kääntökortti | korttien jakamisen jälkeen käännettävä kortti, jolla voidaan esim. määrätä valtti. Kääntökortti otetaan joissakin peleissä toisesta pakasta. |
| L | |
| lakana | joissakin korttipakoissa oleva kortti, jonka kuvapuoli on valkoinen. Lakanalla voi korvata hukkuneen kortin tai sitä voi käyttää ylimääräisenä jokerina. |
| leski | nurinpäin olevat kortit, jotka pelinviejä saa itselleen. |
| luonnollinen kortti | canastassa ja sambassa luonnollinen kortti on villin kortin vastakohta eli kortti, joka ei toimi jokerina |
| lyhyt pakka | pakka, josta on poistettu kortit 2...6. Toiselta nimeltään piquet-pakka [pike:]. |
| läpipeli | ainakin skruuvisanastossa nimitys sille, kun pelinviejän puolue saa lupaamansa määrän tikkejä |
| M | |
| maalata | Skruuvissa käytettävä nimitys tarjoamisesta. < ruots. målare, kuvakortti |
| maantuntopakko | tikkiin on pakko laittaa sitä maata, jota on ajettu, ellei se ole loppu kädestä |
| maiden arvojärjestys | lähinnä tarjoustikkipeleissä esiintyvä käsite, maiden arvojärjestys määrää sen, mitä maata saa tarjota toisen maan päälle. Yleisin arvojärjestys alhaalta ylös on Bridgen risti, ruutu, hertta, pata. Toinen melko yleinen on: pata, risti, ruutu, hertta (esim. Viisisataa). |
| matti | marjapussissa tikkeihin saatuja ässiä ja kymppejä kutsutaan mateiksi |
| mennä metsään | pelaaja menee Ventissä metsään, jos hänen käsikorttiensa numeroarvojen summa menee yli 21:n. Tällöin pelaaja häviää. |
| misääri | peli, jossa päämääränä on pisteiden ja/tai tikkien välttäminen, sananmukaisesti 'kurjuus' |
| määrätä valtti | valita maa, joka toimii jaon tai pelin aikana valttina |
| mökki | Kasinossa saa mökin, kun ottaa kerralla kaikki kortit pöydältä. Mökki merkitään asettamalla yksi otetuista korteista kuvapuoli ylöspäin ja poikittain pinoon, jossa pelaajan pöydältä ottamat kortit ovat. |
| N | |
| nokittaminen | panoksen korottaminen (pokerissa) |
| numeroarvo | Kortin arvo muihin (saman maan) kortteihin verrattuna. Tikkipeleissä ässän numeroarvo on 14, eli se voittaa kuninkaan, jonka numeroarvo on 13. |
| O | |
| ostaa | vaihtaa käsikortteja pakasta saataviin kortteihin (ostokortteihin) |
| P | |
| pakan nostaminen | Ennen korttien jakamista jakaja laskee pakan pöydälle ja hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja siirtää osan korteista pakan viereen. Kumpaankin pinoon pitää jäädä vähintään 4 korttia. Pakan nostaminen estää jakajan huijaamisen ja samojen korttien jakamisen, jos pakka on huonosti sekoitettu. Lopuksi jakaja yhdistää pakat nostamalla alimpana olleen pinon toisen pinon päälle. |
| pari | kaksi silmäluvultaan samaa korttia, esim. pata-5 ja hertta-5 tai ruutukuningas ja patakuningas |
| pariskunta | saman maan kuningas ja kuningatar |
| passata | luovuttaa vuoro seuraavalle pelaajalle käyttämättä itse omaa vuoroaan |
| passaus | jako, jossa vältetään tikkien ottamista |
| pelinviejä | pelaaja, joka on päävastuussa tehdyn tarjouksen onnistumisesta |
| pieni kasino | Kasinossa ♠ 2 |
| pieti | rangaistus puuttuvista tikeistä |
| pistearvo | Kortin arvo pisteiden laskennassa, yleensä eri asia kuin numeroarvo. Esim. Kasinossa♦ 10:sta saa pisteitä laskettaessa 2 pistettä, joten♦ 10:n pistearvo on 2. |
| pistekortti | kortti, jonka pistearvo on erisuuri kuin nolla |
| pitokortti | eli kiinniottokortti: varma kortti tikkipelissä, esimerkiksi jonkin maan korkein jäljellä oleva kortti |
| poistopino | kasa, jonne heitetään kortit, joita ei enää tarvita. |
| pöytäys | kortit, jotka pelaaja asettaa eteensä kuvapuoli ylöspäin pelin sääntöjen mukaisesti. |
| R | |
| renonssi | Maa, jota ei ole kädessä yhtäkään korttia. Valttia saa käyttää yleensä vain silloin kuin pelaajalla ei ole pyydettyä maata. |
| ryhmä | Usein ryhmällä tarkoitetaan numeroarvoltaan keskenään samanlaisten korttien muodostelmaa, jossa on vähintään 3 korttia. Esim.♦ 4,♠ 4 ja♣ 4 muodostavat ryhmän. |
| S | |
| sarja | Numeroarvoltaan peräkkäisten korttien ryhmä. Pelistä riippuen sarjalla voidaan tarkoittaa joko samaa maata olevia kortteja (esim. ginirommi) tai mitä tahansa maata olevia kortteja (esim. cribbage). Pokerissa sarjaa vastaavat käsitteet suora ja värisuora, joista suorassa kaikki kortit eivät ole samaa maata. |
| silmäluku | ässille 1, kakkosille 2, ... kympeille 10, sotilaalle (=J) 11, kuningattarelle (=Q) 12, kuninkaalle (=K) 13 |
| suuri kasino | Kasinossa ♦ 10 |
| T | |
| tikin kääntäminen | Tikin voittanut pelaaja kerää tikkiin laitetut kortit pinoon ja asettaa sen eteensä kuvapuoli alaspäin. |
| tikki | korttikasa, johon kukin pelaaja laittaa yhden tai useamman kortin pelin sääntöjen mukaisesti |
| trikki | Tikkejä 7...13 kutsutaan trikeiksi ainakin Bridgessä. Skruuvissa trikillä voidaan tarkoittaa tilannetta, missä ei-tarjonnut joukkue saa yli 6 tikkiä. |
| työt | pakan sekoittaminen, korttien jakaminen |
| U | |
| ulosmeno | tietyn rajapyykin saavuttaminen pistelaskussa. |
| umpipakka | korttipino, jossa kortit ovat kuvapuoli alaspäin, esim. jakamisen jälkeen pöydälle laskettu pakka, josta pelaajat täydentävät käsikorttejaan |
| V | |
| valtti | maa, joka on jollakin tavalla voimakkaampi kuin muut maat |
| valttipakko | tikkiin on pakko laittaa valttia, jos kädessä ei ole ajettua maata |
| villi kortti | kortti, jonka maan ja/tai silmäluvun pelaaja voi itse määrätä. Jokeria käytetään usein villinä korttina, mutta myös esim. kakkoset voivat olla villejä kortteja. |
| visti | yleisnimitys tietyntyyppisille tikkipeleille. Sana on lähtöisin engl. sanasta 'whisk', jolla kuvattiin sitä, miten vistissä käännettiin tikki. Sana muuttui myöhemmin muotoon 'whist', jolla kuvattiin pelin aikana vallitsevaa hiljaisuutta. |
| vuoro | Vuoro kulkee lähes kaikissa peleissä myötäpäivään pelaajalta toiselle. Pelaaja saa osallistua peliin ainoastaan omalla vuorollaan. |
| välikäsi | pelaaja joka ei aloita tikkiä, eikä myöskään lyö siihen viimeistä korttia |
| Y | |
| yarborough | Sellainen käsi, jossa kaikki kortit ovat numeroarvoltaan alle 10. Lordi Yarborough sai tällaisen käden pelatessaan englantilaista vistiä. Todennäköisyys on noin 0,000547 eli noin yksi käsi 1828:sta. |
| ylimenopakko | Jos kädessä on sellainen ajettua maata oleva kortti, joka on toisten pelaajien tikkiin laittamia kortteja parempi, se on pakko pelata. |
| yläväri | bridgessä pata ja hertta ovat ylävärejä |
korttipelit.net