Kitumaija
Yleistä
- Kitumaija on suomalainen peli, jonka säännöissä on piirteitä
turakasta,
mustastamaijasta sekä
knorrista
- Sopii eri pelaajamäärille. 3-5 lienee sopiva määrä.
- Tällä sivulla kuvataan ensin ”kituliaampi” versio ja sitten
”vähemmän kitulias” versio, jossa peli etenee
nopeammin eivätkä
kortit jää niin helposti kiertämään pelaajien kesken, vaikka
pelaajia olisi ainoastaan kaksi.
- Säännöistä kiitokset Aila Kuokkaselle ja Sinikka Lahtikalliolle
Pelin tavoite
- päästä korteista eroon ja erityisesti välttyä jäämästä
kitumaijaksi eli viimeiseksi pelaajaksi, jolla on
kortteja kädessään
Jako
- tavallinen 52 kortin pakka
- kullekin jaetaan viisi korttia
- Pakan päällimmäinen kortti käännetään pakan viereen
avopakan aloituskortiksi ja loppu pakka jää
umpipakaksi eli nostopakaksi.
Jos aloituskortiksi kääntyy patarouva, se palautetaan
keskelle pakkaa ja käännetään uusi aloituskortti.
- avopakasta saa näkyä vain päällimmäinen kortti (pelaajat
voivat kuitenkin keskenään sopia, että kolme päällimmäistä
korttia saa tarkistaa)
Korttien arvojärjestys
- kakkonen on alin kortti, ässä korkein
- risti on kova maa, jonka päälle ei käy valtti:
ristin päälle voi pelata ainoastaan suuremman ristin
- ruutu on valttia, valtin päälle voi pelata ainoastaan
suuremman valtin
- pata ja hertta ovat tavallisia maita: niiden päälle käy suurempi
kortti samaa maata tai mikä tahansa valtti
- Maija eli patarouva on erikoiskortti, joka pakottaa
seuraavan pelaajan nostamaan avopakasta viisi korttia.
Pelin kulku
- Etumies aloittaa, vuoro siirtyy myötäpäivään
- Kukin pelaaja lyö vuorollaan kaksi korttia avopakkaan, joista
ensimmäisen kortin pitää olla parempi kuin avopakan päällimmäinen
kortti eli pelaajalla on ylimenopakko. Kutsun tätä korttia
kiinniottokortiksi.
Toisen kortin pelaaja saa valita vapaasti ja tämän jälkeen vuoro
siirtyy seuraavalle pelaajalle. Kutsun jälkimmäistä korttia
vapaavalintaiseksi kortiksi
- maijan saa pelata ainoastaan vapaavalintaisena korttina eli sitä
ei voi pelata kiinniottokorttina esim. avopakassa olevan
patakympin päälle
- pelaajat täydentävät aina umpipakasta kätensä viiteen korttiin
- jos edellinen pelaaja on lyönyt maijan avopakkaan, seuraavan
pelaajan tulee heti nostaa viisi päällimmäistä
korttia avopakasta ja vuoro siirtyy eteenpäin
- mikäli pelaaja ei voi (tai halua) lyödä kiinniottokorttia, hän
nostaa avopakasta kolme päällimmäistä korttia ja
vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle
- vaikka edellinen pelaaja olisi nostanut avopakasta kortteja,
vuorossa olevan pelaajan tulee aina pelata kiinniottokortti eli
noston jälkeen avopakan päällimäiseksi jäänyt kortti jää seuraavalle
pelaajalle kiinniotettavaksi
- Avopakan alimmaista korttia ei ole pakko nostaa. Alimmaisen
saa siis jättää nostamatta, vaikka nostettujen korttien lukumäärä
jäisi vajaaksi.
- Jos kädessä on tasan viisi korttia, on oikeus kokeilla onnea
kääntämällä kortti umpipakasta avopakkaan. Jos kortti
sopii avopakkaan, peli jatkuu normaalisti eli pelaaja lyö
avopakkaan vapaavalintaisen kortin (tämänkin voi halutessaan
kääntää umpipakasta umpimähkään).
Jos sen sijaan käännetty kortti ei sovi avopakkaan, pelaajan
tulee nostaa sekä käännetty kortti että avopakan kolme
päällimmäistä korttia käteensä.
Loppupeli
- Kun umpipakka loppuu, pelataan käsikortit loppuun
- pelaajien ei tarvitse paljastaa käsikorttiensa määrää
- Pelin voittaa pelaaja, jolta loppuvat kortit ensimmäiseksi.
Peliä jatketaan kuitenkin, kunnes enää yksi pelaaja jää
jäljelle.
- Jos pelaajalta loppuvat kortit kesken vuoron eli hän pystyy
pelaamaan kiinniottokortin, mutta hänellä ei ole
vapaavalintaista korttia, hän pääsee pois pelistä lyömällä
viimeisen korttinsa, joka tulkitaan tällöin sekä kiinniotto-
että vapaaksi kortiksi. Seuraava pelaaja jatkaa siis sääntöjen
mukaisesti pelaamalla ensin kiinniottokortin ja sitten
vapaavalintaisen kortin.
Muunnelma: vähemmän kitulias versio
- risti on tavallinen maa, jonka päälle käy valtti
- Valtti määritetään kääntämällä pakasta kortti jaon jälkeen.
Pata ei kuitenkaan käy valtiksi:
jos käännetty kortti on pata, se työnnetään pakan väliin ja
käännetään uusi kortti. Toistetaan tarvittaessa, kunnes saadaan
ei-pata valtiksi.
Valtin määräävä kortti asetetaan umpipakan alle poikittain ja se
toimii umpipakan alimpana korttina eli joku pelaajista nostaa sen
käsikortikseen, kun umpipakka loppuu.
Cristian Seres Aila Kuokkasen ja
Sinikka Lahtikallion lähettämien sääntöjen pohjalta 2006