Kai Seikku kertoi kingi-pelistä seuraavasti:
Isän puolen sukuni kantapaikka on Ruovedellä, jossa kruunun nimismiehenä
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella toiminut isoisoisäni
käsittääkseni aloitti korttitradition.
Pelin nimi tulee viimeisestä eli 6. miinuspelistä.
Kingi-nimestä on puhuttu minunkin muistikuvani mukaan ainakin jo 60-luvulla.
Kingi on neljän hengen tikkipeli, jossa kukin pelaa omaksi
edukseen, pelissä ei ole joukkueita. Tarkoituksena on
saada mahdollisimman paljon pisteitä ja eniten pisteitä
kerännyt on siis voittaja.
Plus-/miinuspisteitä saadaan tikeistä tai niiden sisältämistä korteista myöhemmin kerrotulla tavalla.
Peliä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla. Korttien arvojärjestys on normaali: 2 on alin, ässä ylin.
Peliä pelataan 10 jakoa, joista 6 on miinuspeliä ja 4 pluspeliä. Jaossa jaetaan kaikki kortit.
Aluksi arvotaan ensimmäinen jakaja; kukin nostaa kortin, pienin jakaa; suurin pitäköön kirjaa, ellei muuta sovita. Jakovuoro siirtyy myötäpäivään seuraavalle.
Jaon ensimmäisen tikin aloittaa jakajasta seuraava (paitsi valttikierroksilla valtin tekijä). Seuraavan kierroksen aloittaa tikin voittanut pelaaja.
Kingin eri jaoissa pelaajilla on erilaisia tavoitteita ja myös säännöt ja pistelasku riippuvat jaosta. Jaot ovat seuraavat:
Kuudessa ensimmäisessä jaossa pyritään
välttämään tikkejä tai pistekortteja
seuraavien sääntöjen mukaan. Ensimmäinen jako on
tavallinen
misääri (kingin termeillä: mishääri eli missu) eli kukin
yrittää välttyä tikkien saamiselta, koska
jokaisesta
saadusta tikistä pelaajalle merkitään 1
miinuspiste. Tikeissä saaduilla korteilla
ei tällä kierroksella ole pisteiden kannalta merkitystä.
Toinen kierros on nimeltään hertat ja sillä vältetään herttojen ottamista tikkeihin. Jos eteen lyöty maa loppuu pelaajan kädestä, pelaajalla on oikeus - ei pakko - lyödä pöytään hertta, jonka kierroksen suurimman kortin lyönyt joutuu poimimaan eteensä. Kustakin hertasta tulee yksi miinuspiste eli kaikkiaan 13. Hertalla ei saa aloittaa kierrosta ennen muiden maiden loppumista. Tällöin muidenkin on luonnollisesti pelattava herttaa ja hertat joutuu poimimaan eteensä suurin hertta. On siis edullista hankkiutua alkukierroksilla eroon suurimmista hertoista, mikäli mahdollista.
Miinuspisteitä tuovan kortin saanut pelaaja jättää sen aina eteensä näkyville tässä ja muissakin miinuspeleissä, sen sijaan muut tikkiin pelatut kortit heitetään yhteen pinoon kuvapuoli alaspäin.Jakajasta myötäpäivään seuraava aloittaa kierroksen lyömällä tikkiin minkä tahansa sopivaksi katsomansa kortin. Seuraava pelaaja myötäpäivään lyö tikkiin minkä tahansa kortin samasta maasta (maata on tunnustettava eli maantuntopakko, ylimenopakkoa ei ole), tai jos maata ei ole, minkä muun kortin tahansa. Kolmas ja neljäs pelaaja toimivat vuorollaan samoin. Tikin saa korkeimman kortin aloitusmaata lyönyt pelaaja.
Tikin saaja aloittaa seuraavan kierroksen ja jako etenee näin loppuun.
Kolmannella kierroksella, nimeltään pojat, vältellään
sotilaita ja kuninkaita. Jokaisesta tikissä otetusta sotilaasta
saa 3, kuninkaasta 4 miinuspistettä. Yhteensä
miinuspisteitä tällä kierroksella on jaossa 28.
Neljäs kierros on nimeltään rouvat ja sillä
vältellään kuningattaria. Säännöt kuten
edellä, jokaisesta tikissä otetusta kuningattaresta saa 5
miinuspistettä. Kingin pelietiketin mukaan muut pelaajat nousevat
seisomaan, jos yksi pelaaja saa kaikki kuningattaret.
Viides kierros on viimeiset tikit
ja siinä toiseksi viimeisen tikin ottamisesta saa 7
miinuspistettä ja viimeisestä tikistä vastaavasti 8.
Kuudes kierros on koko pelille nimensä antanut kingi. Kingissä vältetään herttakuninkaan ottamista tikkiin. Se, jolla on herttakuningas, on velvollinen lyömään tämän pöytään heti, kun joku pelattu maa loppuu. Peli päättyy tähän ja kierroksen suurin kortti pelattua maata joutuu ottamaan kingin eli 15 miinusta. Herttaa ei saa pelata ennen muiden maiden loppumista. Joskus mutta harvoin peli etenee herttakierroksille asti. Ne pelaajat, joilla ei ole herttakuningasta, voivat lyödä minkä tahansa kortin jonkun maan loputtua kädestä.
Näin on pelattu kaikki miinuskierrokset ja pelaajilla on yhteensä 104 miinuspistettä. Pisteenlaskijan kannattaa tarkistaa aina neljän jaon jälkeen, että pisteet pelaajien kesken täsmäävät.
Plussapeleissä ensimmäinen vaihe on pelinteko-oikeuden
huutokauppaaminen. Itse peli voi olla
Huutokauppa kulkee siten, että pelintekovuoro on jakajasta seuraavalla pelaajalla.
Tämä saa tehdä suoraan valtin, grandin tai missun, tai vaihtoehtoisesti
käynnistää huutokaupan, joka ei kuitenkaan velvoita häntä
myymään.
Huutokauppa kulkee lyöntijärjestyksessä, alkaen pelintekovuorosta seuraavasta
pelaajasta. Käytännössä pelaajat lupaavat yhdestä
neljään tikkiä pelinteko-oikeutta vastaan. Harvoin
enempää, koska oman
pelin epäonnistuessa voi joutua miinuspisteille. Tällöin
huutokaupan voittajan pistetiliä veloitetaan ja pelintekovuoronsa myynyttä
hyvitetään vastaavasti pelin pisteitä kirjattaessa.
Huutokaupan aikana
tarjoajat eivät luonnollisesti joudu paljastamaan, minkä pelin aikovat tehdä, joten
myyjä voi tehdä hyvän tai huonon kaupan. Kun huutokauppaa on mennyt yksi
kierros, pelintekovuoroinen on velvollinen ilmoittamaan, myykö vai
ei. Sitten hän voi kysyä avoimesti, tarjoaako joku enempää, jolloin
tarjouksen voi tehdä kuka tahansa muu kolmesta pelaajasta. Jos pelaaja ei
tarjoa mitään tai korota korkeinta tarjousta, hän sanoo 'pass'.
Jos pelintekijä valitsee valtin, kertoo hän muille
pelaajille valitsemansa valttimaan.
On tärkeää huomata, että plussapelien missu on
aivan eri peli kuin miinuspelien missu. Plussapelien missussa siis
kerätään tikkejä, mutta tikin voittoperiaate on
täysin erilainen kuin tikkipeleissä yleensä: tikin
voittaakin pienin kortti pyydettyä maata. Esimerkki
selventää: pelaaja A aloittaa tikin pelaamalla
risti-kolmosen. Pelaaja B:llä ei ole ristiä, joten hän
heittää pois ruutu-ässän. Pelaaja C lyö
risti-kakkosen. Pelaaja C voittaa, koska hänen korttinsa oli
pienin kortti pyydettyä maata.
Kaikissa plussapeleissä saa 2 pistettä jokaisesta
tikistä.
Näin ollen neljässä plussapelissä on jaossa
yhteensä 4 x 26 = 104 pistettä ja koko kingi-pelin pisteiden
summa on aina nolla.