Kingi - toinen versio

Yleistä

  • Kingi on neljän hengen tikkipeli, jossa kukin pelaa omaksi edukseen, pelissä ei ole joukkueita. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon pisteitä ja eniten pisteitä kerännyt on siis voittaja.
  • Plus-/miinuspisteitä saadaan tikeistä tai niiden sisältämistä korteista myöhemmin kerrotulla tavalla.

Jako

  • Peliä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla. Korttien arvojärjestys on normaali: 2 on alin, ässä ylin.
  • Peliä pelataan 10 jakoa, joista 6 on miinuspeliä ja 4 pluspeliä. Jaossa jaetaan kaikki kortit.
  • Aluksi arvotaan ensimmäinen jakaja; kukin nostaa kortin, pienin jakaa; suurin pitäköön kirjaa, ellei muuta sovita. Jakovuoro siirtyy myötäpäivään seuraavalle.
  • Jaon ensimmäisen tikin aloittaa jakajasta seuraava (paitsi valttikierroksilla valtin tekijä). Seuraavan kierroksen aloittaa tikin voittanut pelaaja.

Pelin kulku

Kingin eri jaoissa pelaajilla on erilaisia tavoitteita ja myös säännöt ja pistelasku riippuvat jaosta. Jaot ovat seuraavat:

Miinuspelit (jaot 1 - 6)

Kuudessa ensimmäisessä jaossa pyritään välttämään tikkejä tai pistekortteja seuraavien sääntöjen mukaan. Ensimmäinen jako on tavallinen misääri (kingin termeillä: mishääri eli missu) eli kukin yrittää välttyä tikkien saamiselta, koska jokaisesta saadusta tikistä pelaajalle merkitään 1 miinuspiste. Tikeissä saaduilla korteilla ei tällä kierroksella ole pisteiden kannalta merkitystä.

Toinen kierros on nimeltään hertat ja sillä vältetään herttojen ottamista tikkeihin. Jos eteen lyöty maa loppuu pelaajan kädestä, pelaajalla on oikeus - ei pakko - lyödä pöytään hertta, jonka kierroksen suurimman kortin lyönyt joutuu poimimaan eteensä. Kustakin hertasta tulee yksi miinuspiste eli kaikkiaan 13. Hertalla ei saa aloittaa kierrosta ennen muiden maiden loppumista. Tällöin muidenkin on luonnollisesti pelattava herttaa ja hertat joutuu poimimaan eteensä suurin hertta. On siis edullista hankkiutua alkukierroksilla eroon suurimmista hertoista, mikäli mahdollista.

Miinuspisteitä tuovan kortin saanut pelaaja jättää sen aina eteensä näkyville tässä ja muissakin miinuspeleissä, sen sijaan muut tikkiin pelatut kortit heitetään yhteen pinoon kuvapuoli alaspäin.

Jakajasta myötäpäivään seuraava aloittaa kierroksen lyömällä tikkiin minkä tahansa sopivaksi katsomansa kortin. Seuraava pelaaja myötäpäivään lyö tikkiin minkä tahansa kortin samasta maasta (maata on tunnustettava eli maantuntopakko, ylimenopakkoa ei ole), tai jos maata ei ole, minkä muun kortin tahansa. Kolmas ja neljäs pelaaja toimivat vuorollaan samoin. Tikin saa korkeimman kortin aloitusmaata lyönyt pelaaja.

Tikin saaja aloittaa seuraavan kierroksen ja jako etenee näin loppuun.

Kolmannella kierroksella, nimeltään pojat, vältellään sotilaita ja kuninkaita. Jokaisesta tikissä otetusta sotilaasta saa 3, kuninkaasta 4 miinuspistettä. Yhteensä miinuspisteitä tällä kierroksella on jaossa 28.

Neljäs kierros on nimeltään rouvat ja sillä vältellään kuningattaria. Säännöt kuten edellä, jokaisesta tikissä otetusta kuningattaresta saa 5 miinuspistettä. Kingin pelietiketin mukaan muut pelaajat nousevat seisomaan, jos yksi pelaaja saa kaikki kuningattaret.

Viides kierros on viimeiset tikit ja siinä toiseksi viimeisen tikin ottamisesta saa 7 miinuspistettä ja viimeisestä tikistä vastaavasti 8.

Kuudes kierros on koko pelille nimensä antanut kingi. Kingissä vältetään herttakuninkaan ottamista tikkiin. Se, jolla on herttakuningas, on velvollinen lyömään tämän pöytään heti, kun joku pelattu maa loppuu. Peli päättyy tähän ja kierroksen suurin kortti pelattua maata joutuu ottamaan kingin eli 15 miinusta. Herttaa ei saa pelata ennen muiden maiden loppumista. Joskus mutta harvoin peli etenee herttakierroksille asti. Ne pelaajat, joilla ei ole herttakuningasta, voivat lyödä minkä tahansa kortin jonkun maan loputtua kädestä.

Näin on pelattu kaikki miinuskierrokset ja pelaajilla on yhteensä 104 miinuspistettä. Pisteenlaskijan kannattaa tarkistaa aina neljän jaon jälkeen, että pisteet pelaajien kesken täsmäävät.

Plussapelit (jaot 7 - 10)

Plussapeleissä ensimmäinen vaihe on pelinteko-oikeuden huutokauppaaminen. Itse peli voi olla

  1. valtti (normaali tikkipeli valtilla, maantuntopakko ja valttipakko)
  2. grandi (valtiton tikkipeli: maantuntopakko)
  3. missu eli mishääri (kerätään tikkejä, mutta korttien arvojärjestys käänteinen: pienin kortti pyydetystä maasta voittaa tikin, maantuntopakko)

Huutokauppa kulkee siten, että pelintekovuoro on jakajasta< seuraavalla pelaajalla. Tämä saa tehdä suoraan valtin, grandin tai missun, tai vaihtoehtoisesti käynnistää huutokaupan, joka ei kuitenkaan velvoita häntä myymään.

Huutokauppa kulkee lyöntijärjestyksessä, alkaen pelintekovuorosta seuraavasta pelaajasta. Käytännössä pelaajat lupaavat yhdestä neljään tikkiä pelinteko-oikeutta vastaan. Harvoin enempää, koska oman pelin epäonnistuessa voi joutua miinuspisteille. Tällöin huutokaupan voittajan pistetiliä veloitetaan ja pelintekovuoronsa myynyttä hyvitetään vastaavasti pelin pisteitä kirjattaessa.

Huutokaupan aikana tarjoajat eivät luonnollisesti joudu paljastamaan, minkä pelin aikovat tehdä, joten myyjä voi tehdä hyvän tai huonon kaupan. Kun huutokauppaa on mennyt yksi kierros, pelintekovuoroinen on velvollinen ilmoittamaan, myykö vai ei. Sitten hän voi kysyä avoimesti, tarjoaako joku enempää, jolloin tarjouksen voi tehdä kuka tahansa muu kolmesta pelaajasta. Jos pelaaja ei tarjoa mitään tai korota korkeinta tarjousta, hän sanoo 'pass'.

Jos pelintekijä valitsee valtin, kertoo hän muille pelaajille valitsemansa valttimaan.

On tärkeää huomata, että plussapelien missu on aivan eri peli kuin miinuspelien missu. Plussapelien missussa siis kerätään tikkejä, mutta tikin voittoperiaate on täysin erilainen kuin tikkipeleissä yleensä: tikin voittaakin pienin kortti pyydettyä maata. Esimerkki selventää: pelaaja A aloittaa tikin pelaamalla risti-kolmosen. Pelaaja B:llä ei ole ristiä, joten hän heittää pois ruutu-ässän. Pelaaja C lyö risti-kakkosen. Pelaaja C voittaa, koska hänen korttinsa oli pienin kortti pyydettyä maata.

Kaikissa plussapeleissä saa 2 pistettä jokaisesta tikistä. Näin ollen neljässä plussapelissä on jaossa yhteensä 4 x 26 = 104 pistettä ja koko kingi-pelin pisteiden summa on aina nolla.

Pisteiden laskenta

Pelin voittaa se, jolla on eniten pluspisteitä kaikkien kierrosten jälkeen.