Bezique

Yleistä

  • kahden hengen peli, josta on olemassa muunnelmat 3 ja 4 pelaajalle
  • Vanha ranskalainen peli, jolla on espanjalaiset sukujuuret
  • Pelin nimi tulee espanjan sanasta 'bazico', suomeksi 'suudelma'
  • On olemassa myös kiinalainen bezique sekä rubicon-bezique
  • Tässä kuvataan tavallisen kahden hengen beziquen säännöt

Jako

  • 64 kortin pakka, joka on muodostettu kahden pakan korteista A-7
  • Ässä on korkein, kymppi toiseksi korkein, näiden jälkeen K, Q, J ja muut kortit.
  • Kahden pakan vuoksi kussakin maassa on kaksi samanarvoista korttia
  • Jakaja jakaa kummallekin pelaajalle 8 korttia. Perinteisesti jaetaan ensin kolme korttia kummallekin, sitten kaksi korttia ja lopuksi kolme korttia.
  • Loput kortit pannaan umpipakaksi pöydälle, päälimmäinen kortti käännetään pakan alle valtiksi kuvapuoli ylöspäin.
  • Jos käännetty kortti oli seiska, jakaja saa 10 pistettä
  • Jakaja vaihtuu, kun pakka on käytetty loppuun

Tavoite

  • Tarkoituksena on saada pisteitä sekä pöytäyksistä että tikkikorteista.
  • Jokainen tikkeihin tullut ässä ja kymppi on 10 pistettä ja lisäksi viimeinen tikki 10 pistettä.
  • Pöytäykset jakautuvat kolmeen ryhmään. Samaa korttia ei saa käyttää useammassa saman ryhmän pöytäyksessä, mutta sitä vastoin kyllä eri ryhmien pöytäyksissä.
    • Esim. Patarouva kelpaa kolmeen eri pöytäykseen, pariskuntaan (ryhmä 1) bezique'hen (ryhmä 2) ja neljään rouvaan (ryhmä 3)
    • Poikkeuksena sille, ettei sama kortti kelpaa useaan saman ryhmän pöytäykseen on se että valttipariskunnan saa täydentää myöhemmin valttisarjaksi. Jos valttisarja on pöydätty, ei siitä saa tehdä myöhemmin valttipariskuntaa.
    • Kaksoisbezique on pöydättävä yhdellä kertaa.
    • Samalla kertaa saa tehdä useita pöytäyksiä, mikäli samaa korttia ei käytetä eri pöytäyksissä.
    • Jos kädessä on esimerkiksi pata-K, pata-Q ja ruutu-J ei samalla kertaa saa tehdä sekä beziqueta ja pariskuntaa, vaan jompikumpi on jätettävä toiseen kertaan
1.ryhmä
Valttisarja A, 10, K, Q, J 250 p.
Valttipariskunta (K ja Q) 40 p.
Pariskunta ei-valttia (K ja Q) 20 p.
Valtti-7 (kutsutaan nimellä 'dix') 10 p.
2. ryhmä
Bezique (pata-Q ja ruutu-J) 40 p.
Kaksoisbezique(molemmat pata-Q:t ja ruutu-J:t) 500 p.
3. ryhmä
Neljä ässää (mailla ei ole väliä) 100 p.
Neljä kuningasta 80 p.
Neljä kuningatarta 60 p.
Neljä sotilasta 40 p.

Pelin kulku

  • Etumies aloittaa valitsemallaan kortilla.
  • Jakaja panee tikkiin haluamansa kortin.
  • Maata ei tarvitse tunnustaa(!!)
  • Valttia saa lyödä vaikka pyydettyä maata olisi kädessä.
  • Tikin saa se joka on lyönyt korkeimman kortin pelattua maata tai korkeimman valtin.
  • Tikin saaja aloittaa seuraavan. Sitä ennen hän ottaa pakasta uuden kortin. Tämän jälkeen myös toinen pelaaja ottaa yhden kortin. Kummallakin on siis jatkuvasti 8 korttia.
  • Pelaajalla on oikeus tikin saatuaan vaihtaa valttiseitsikko käännettyyn valtikorttiin. Hän saa tällöin 10 pistettä.
  • Saaduilla tikeillä sinänsä ei ole merkitystä -- vain niiden sisältämillä ässillä ja kympeillä.

Pöytääminen

  • Otettuaan tikin, mutta ennen uuden kortin ottamista on pelaajalla oikeus pöydätä.
  • Ei ole kuitenkaan pakko pöydätä kaikkia mahdollisia korttejaan.
  • Pöydätyt kortit jäävät pöytään, mutta niitä saa käyttää peliin.
  • Pöytäyksen pisteet merkitään sitä mukaan kun ne tulevat esiin.

Loppupeli

  • Kun umpipakka on loppunut, alkaa loppupeli, eikä pöytäyksiä saa enää tehdä.
  • Pelaajat nostavat pöydätyt korttinsa käteen, ja viimeksi tikin saanut aloittaa.
  • Nyt on tunnustettava maata ja on otettava kiinni jos voi. Valttia on pakko lyödä jos pelaajalta ei löydy pyydettyä maata. Jos ei ole pyydettyä maata eikä valttia, saa lyödä haluamansa kortin.
  • Viimeisestä tikistä saa 10 pistettä.

Pisteiden laskenta

  • Pelin päätyttyä lasketaan tikeissä olevat arvokortit, ja niiden summa lisätään pistetiliin.
  • Pelaaja joka pääsee ensin 1000 pisteeseen on voittanut pelin. Tämä on varsin helppo tavoite.
  • Jos saavuttaa 1000 pistettä ennen kuin vastustaja on päässyt 500 pisteeseen, on voitto kaksinkertainen.