Skruuvi

Sivu 1: Historiaa	Sivu 4: Korttien vaihto
Sivu 2: Yleistä	Sivu 5: Pelin kulku
Sivu 3: Tarjoukset	Sivu 6: Pisteiden laskeminen

Pisteiden laskenta

Pisteitä saa viivan alle ja viivan päälle kuten Bridgessä ja Vintissä. Viivan alle tulevat ainoastaan tikeistä saatavat pisteet; viivan päälle merkitään muut pisteet. Jos Vintin pisteenlasku on monimutkainen, niin Skruuvin pisteenlasku on häkellyttävä.

Luen parhaillaan teosta "Uusi täydellinen skruuvipelin ohjekirja", vuodelta 1944. Olen tehnyt joitakin korjauksia kirjan perinpohjaisten selitysten perusteella.

Viivan alle

Kumpikin puolue saa valttipelissä tai grandissa kaikista saamistaan tikeistä pisteitä viivan alle. Tähän ei vaikuta edes se, saiko puolue tarvittavaa määrää tikkejä! Kun jompi kumpi puolue saa vähintään 60 pistettä, on puolue saanut yhden ulosmenon. Tällöin pisteiden alle vedetään viiva ja pisteiden laskeminen aloitetaan nollasta. Kotkissa pisteenlasku aloitetaan aina nollasta, ellei peli ole pakkomisääri. Esimerkki: Kotkissa joukkue A on tarjonnut 6 pataa, mutta saa vain 9 tikkiä. He saavat viivan alle vain 54 pistettä, mutta silti pisteenlasku aloitetaan nollasta.

Tarjotussa misäärissä puolue saa vastustajien tikeistä pisteitä. Pakkomisäärissä kukaan ei saa pisteitä viivan alle.

Viivan alle merkittävät pisteet lasketaan seuraavalla yksinkertaisella kaavalla:

Otettujen tikkien määrä * Lopputarjouksen taso

Esimerkki 1. A on hyökkäävä puolue ja peli on '4 pataa'. On siis tarjottu tasolla 4. Joukkue A saa kuitenkin vain 9 tikkiä (joukkue B sai siis 4 tikkiä). Pisteet lasketaan normaaliin tapaan:

Joukkueelle A: 9 * 4 = 36 pistettä
Joukkueelle B: 4 * 4 = 16 pistettä

Esimerkki 2. A on hyökkäävä puolue ja peli on '4 misääriä'. Joukkue A pyrkii siis ottamaan enintään 3 tikkiä. Joukkue A saa 3 tikkiä, joukkue B siis 10 tikkiä. Koska misäärissä pisteet lasketaan vastustajien saamista tikeistä, saadaan seuraavat pisteet viivan alle:

Joukkueelle A: 10 * 4 = 40 pistettä
Joukkueelle B: 3 * 4 = 12 pistettä

Tämä taulukko sisältää ulosmenoista saatavat pisteet. Ne merkitään viivan alle merkittävien pisteiden eteen. Esim. jos joukkue saa 66 pistettä ja voittaa näin ensimmäisen pelin, merkitään heille viivan alle 266 pistettä.

Taulukko 1

1. ulosmeno	200
2. ulosmeno samalle joukkueelle	400
3. ulosmeno samalle joukkueelle	600
n:s ulosmeno samalle joukkueelle	n * 200

Ulosmeno syntyy siis, kun joukkue kerää vähintään 60 pistettä viivan alle. Jos molemmat puolueet rikkovat 60 pistettä samassa jaossa, voittajaksi katsotaan joukkue, joka ensimmäisenä saavutti rajan.

Viivan päälle

Seuraavat kaksi taulukkoa sisältävät kaikki viivan päälle merkittävät pisteet. Ensin täytyy selvittää, mitä arvokorteilla tarkoitetaan.

Arvokortit ovat valttimaan 10, J, Q, K ja A sekä kaikki ässät. Valttiässä lasketaan kahdeksi arvokortiksi, joten arvokortteja on yhteensä 9. Arvokorttipisteet saa joukkueen hallussa olevista arvokorteista (minä antaisin ne mieluiten tikeissä saaduista arvokorteista). Grandissa arvokorttien lukumäärä saadaan kertomalla ässien lukumäärä kahdella ja lisäämällä tulokseen 1. Misääreissä ei varsinaisia arvokortteja ole, ks. taulukko 3.

Taulukko 2

Läpimenneestä 4:n pelistä	1000
Läpimennestä 5:n pelistä	2000
Läpimenneestä 6:n pelistä	3000
Läpimenneestä 7:n pelistä	4500
Jokaisesta ylimääräisestä tikistä 5:n tai 6:n pelissä	200
Jokaisesta vastustajien pietistä 4:n pelissä	400
Jokaisesta vastustajien pietistä 5:n pelissä	500
Ensimmäisestä/seuraavista vastustajien pieteistä 6:n pelissä	1000 / 600 (1100 / 600 vanhoissa lähteissä)
Ensimmäisestä/seuraavista vastustajien pieteistä 7:n pelissä	1700 / 700
Kolme/neljä ässää samassa kädessä	200 / 400 #
Sarja ässästä alaspäin samassa kädessä. Kolmannesta ja jokaisesta seuraavasta sarjaan kuuluvista korteista	100 * #

# Ei lasketa tarjotussa misäärissä eikä pakkomisäärissä. Grandissa pisteet saa kaksinkertaisina.
* Sarjasta, joka on valttia, saa kaksinkertaiset pisteet.

Seuraavassa taulukossa ovat kaikkein vaikeimmin laskettavat pisteet.

Taulukko 3

Vain valttipelissä ja grandissa
Joukkueelle, jolla on eniten arvokortteja.	10 * tikin arvo * arvokorttien lukumäärä £
Vain tarjotussa misäärissä
Jokaisesta vastustajien tikeissä ottamasta ässästä	100 * tikin järjestysnumero
Vain pakkomisäärissä
Pakkomisäärissä vastustajien ja oman puolueen tikkien erotuksesta	100 * erotus

£ Grandissa arvokorttien lukumäärä saadaan kertomalla ässien määrä kahdella ja lisäämällä tulokseen yksi. Siis 3 ässää grandissa vastaa seitsemää arvokorttia valttipelissä. Ässien jakautuessa 2-2 arvokorttipisteet (5 arvokortista) saa lopputarjouksen tehnyt puolue.

Huom! Jos lopputarjouksen tehnyt puolue saa valttipelissä tai grandissa alle 7 tikkiä, sen arvokortit mitätöidään ja ainoastaan vastapuoli laskee omat arvokorttinsa.

Koputusten vaikutus pisteisiin

Koputus kaksinkertaistaa, vastakoputus nelinkertaistaa voittajan viivan päälle merkitsemät pisteet. Voittajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä a) puoluetta, joka pelasi tarjouksen läpi, b) puoluetta, joka esti vastapuolta saamasta tarjousta läpi. Hävinnyt puolue merkitsee omat pisteensä normaaliin tapaan koputuksista huolimatta.

Lopulliset pisteet

Kotkien jälkeen kaikki viivan ylä- ja alapuolella olevat pisteet lasketaan yhteen, lasketaan puolueiden pisteiden erotus, tulos jaetaan sadalla ja viedään pääkirjaan. Lopullisen tuloksen voi pyöristää viiden tarkkuudelle. Skruuvia on ollut tapana pelata pienistä rahapanoksista, mutta se ei tietenkään ole pakollista.

Lisätietoa

Paras löytämäni skruuvikirja on Maalari, E. M.. Uusi täydellinen skruuvipelin ohjekirja. Hämeenlinna 1944. Säännöt löytyvät pääpiirtein myös esimerkiksi MMM Korttipelikirjasta.